Vuosi 2017 yhteenveto

Hiljaista on ollut päivittämisen saralla, koiran kanssa on sentään livenä jotain tehty :D 

Rallytokossa kisattiin avoimessa luokassa 4 kertaa, 3 kertaa olisi riittänyt ellei ohjaaja olisi mokannut isosti toisessa kokeessa ja ottanut hyllyä. Hylly tuli kun ihan radan lopussa oli hyppy ja hypyn jälkeen heti maali. Annoin koiralle agilityn hyppykäskyn ja sehän sinkosi itsensä suoraan maaliin. Fiksuna ajattelin että uusitaan hyppy, mutta koska olimme jo liikkuneet pois hypyn suoritusalueelta, tuli hypyn uusimisesta hylsy. Hyvä yritys siis! Tulokselliset kokeet olivat Lieksa 9.9 75 pistettä, Kuopio 7.10 87 pistettä ja Joensuu 6.12 95 pistettä ja RTK2. Yhä voin todeta että laji on tälle ohjaajalle liian vaikea! Kuopion kokeessakin menetettiin 10 pistettä, koska ohjaaja unohti pysähtyä, hups vaan... Nyt maaliskuussa on tarkoitus startata sitten voittajassa tämän lajin saralta, jännää :) Kisanomaisissa treeneissä käytiin 17.2 ja siellä koira huusi kuin hyeena, hieman siis vieongelmaa meillä vielä ajoittain on. Ogelmaa ei todellakaan helpottanut se, että treenit olivat omassa hallissa jossa myös aksaa tehdään. Vieraissa paikoissa kierrokset eivät niin korkeiksi nouse, vielä ainakaan, ja onhan meillä ollut kokeita joissa koira on ollut täysin hiljaa.

Tässä videoon Kuopion rallysta. 

Agilityssa saatiin kasaan 1-luokan LUVAt 5.8 ja 17.9, molemmat nollavoitoilla. Noppa saikin kehuja eräältä bortsun omistaja tuomarilta, ei kuulemmat tiennyt että tuollaisia belgejä vielä on. Noppa on kyllä nopea ja kuuliainen, mutta myös äärimmäisen äänekäs radalla. 2-luokassa ehdittiin viime vuonna kisata 3 strattia, tulokset hyl, 5 ja 10. Tänä vuonna pääsimme POKSin valmennusryhmään, jossa meitä kouluttaa Sari Vähäniitty. Ensimmäiset kisat aksan saralta ovat 24.2 ja omalla hallilla jossa vire tuppaa nousemaan äärimmäisyyksiin. 

Tokossa oltaisiin startttu helmikuun alkupuolella avoimessa luokassa, mutta Nopan tulehtuneet anaalirauhaset torppasivat sen homman. Hoidoksi tuli antibiootit 10 vrk ja 14 vrk kortisoni. Vaiva onneksi helpotti pian lääkkeiden aloituksen jälkeen, mutta nyt tietenkin arveluttaa että tuleeko se takaisin.

Päivittelyä

Onpa hetki taas mennyt, hidas päivittäjä :D Noppa on vuodessa kasvanut isoksi ja karvaiseksi otukseksi. Noppa on sellainen hyväntuulinen ja kaikkien kanssa toimeentuleva nuori mies, koiranpentujenkin kanssa osaa olla nätisti ja ei haastele riitaa poikaporukassa, toivottavasti pysyy tällaisena!
Harrastettu on monenlaista, hakua, jälkeä, tottista ja agilitya. Nopan lemppari on ehdottomasti agility ja siinä Noppa onkin tosi pätevä. Se mikä harrastuksia hieman rajoittaa, on Nopan luonne, kaverista kuorituikin aikamoinen arkajalka vaikka vuosi sitten muuta luulin. Ihmisiin Nopalla on jo parempi suhtautuminen ja haluaa vieraitakin hetken miettimisen jälkeen moikata, mutta alustapelko on se mikä tässä nyt tökkii. 

Noppa pelkää lattioita, laminaattilattioita, parkettia, muovimattoa joka näyttää laminaatilta, vieraita laattalattioita, mattoja jotka saattavat luistaa alla ja portaita. Kotona Nopalla on vain tietyt alueet missä haluaa liikkua ja alue supistuu koko ajan. Aiemmin koira nukkui pedillään makuuhuoneessa, mutta nyt ei uskalla tulla koko huoneeseen kun pelkää että matto lipeää alta! Agilityssa on kiekat niin korkealla ettei alustat haittaa, paitsi kun mentiin vieraaseen halliin sisään, liinat kiinni heti ovella kun alusta näytti vieraalta, treenaaminen sentään onnistui hyvin. Kontakteilla ei ole ongelmia onneksi ole ollut pienten alkupaineistumisten jälkeen ja jos pelot eivät agilitykentillä haittaa niin tästä tulee varsin näppärä otus siihen lajiin. 

Noppa jäi tosiaan yksikiveksiseksi ja aika pieneksi, säkä on noin 60 cm ja syyskuun lopussa paino oli 21,5 kg. Noppa kuvattiin terveeksi: A, 0 ja LTV1, eli sillä puolella kaikki kunnossa. Tottispuolella on Nopan kanssa tehty tosi paljon töitä että mieli olisi rauhallinen, aluksi tietenkin vahvistin väärää käytöstä ja sain kivan treeniliiviä napsivan otuksen joka välillä pisti ihan haukuksi! Nyt on mieli saatu hallintaan ja seuraaminen alkaa olla kasassa kun suoraan mennään, haaveissa olisi kokeilla rallytokokisoja tuossa keväällä ja jos sitten kesällä pääsisi ihan agilityradoille. Kontaktit on agin puolella vielä kesken, keinu sujuu hyvin kun tajusin että koira paineistui harjoittelussa remmistä ja tajusin päästää irti. Muuten sitten alasmenoilla pysähdyskontakti ja ylösmenoilla ollaan vielä kujalla. Nopalla on sellainen puomin levyinen käytävämatto joka on ylösmenolla ja "koske"- käskyllä sen pitäisi ylösmenolla siihen mätkähtää. Puomilla matto toimii hyvin, mutta koska A on sen verran jyrkempi on koiralla taipumus pompata ihan maton yläreunaan, hyviä ideoita tähän otetaan vastaan! Aluksi oli kunnianhimoisena suunnitelma tehdä ne tyylikkäät juoksukontaktit, mutta koska treenaaminen yksin kotona ilman palkkaajaa ei tätä tukenut niin unohdettiin se juttu sitten. Katsotaan mitä tästä nyt tulee :D

Kun harvoin päivittää niin tulee enemmän asiaa :)

Johan onkin taas aikaa siitä kun on viimeksi "ehtinyt" kirjoitella. Viime päivityksen jälkeisenä yönä meille syntyi perheeseen yksi ihmistaimi lisää ja se onkin vienyt aikaa koneella istumisesta, koirien kanssa on kuitenkin ehditty jotain tehdä. Aloitetaan vaikka Figon kuulumisista.

Helmikuun loppupuolella Figo pääsi taas Koirasportissa osteopaattisen hierojan käsittelyyn ja olihan siellä saa lukkoja rangassa, mutta selässä oli sentään jonkun verran joustoa tällä kertaa! Jotain hyvää sentään. Hieman oirelua oli ennen käsittelyä, tällä kertaa ontui vasenta takajalkaa kun syksyllä se oli oikea. Ontuminen katosi taas käsittelyn jälkeen, eli ei tarvitse miettiä missä vika oli. 

Figon kanssa saimme agilityryhmäpaikan vuoden alusta, mutta siellä on harvemmin tullut käytyä kun päivisin olemme hallille päässeet treenaamaan omalla ajalla ja hallilla on sama rata pystyssä sunnuntaista torstaisin, eli sinne on helppo mennä kun ei tarvitse mitään esteitä kanniskella. Figo kyllä nauttii agista, vauhtia ja ääntä lähtee enemmän kuin kahdesta ensimmäisestä agibelgistäni yhteensä! Figon kanssa on kuitenkin suhteellisen vähän agia tehty, mutta tämä koira oppii nopsaan. Irtoaminen onnistuu jo hyvin ja putket imevät hyvin, kepit ovat myös mieleinen este kun niitä on päästy kotosallakin paljon tekemään. Figo tosin osaa jo olla aika sika radalla ja menee välillä juuri sinne minne itse tahtoo, toisaalta hieno ominaisuus ja tiedänpähän etten ole ainakaan vauhtia päässyt tältä otukselta poistamaan.
7.3 pääsimme Poksilla kouluttaneen Sari Vähäniityn koulutukseen ja kyllä se olikin mukavaa kun joku sanoi mitä tehdä, tosin se mitä käskettiin tehdä ja mitä minä tein ovatkin sitten ihan eri juttu ;) Kontakteja ei radassa tehty kun ne ovat vielä kesken, turha niiden kanssa kiirehtiä. Vaikeuksia ohjaajalle tuottivat kakkosesteen niisto ja tarpeeksi ripeä liikkuminen, jotenkin tuntuu että kroppani kuvittelee vielä olevansa raskaana ja raahustaa sen mukaan sitten :D
Tokoa on tehty kotosalla ja tänään päästiin superhäiriöön kun tokoporukalla vuokrattiin Joan halli kahdeksi tunniksi. Oli mukava huomata että häiriöstä huolimatta Figo teki kanssani ja jaksoi leikkiä, nyt uusin lemppari on saalisrätti, pentuna sillä on viimeksi riehutettu. Seuraamisessa ollaan päästy jo tekemään muutamaa askelta niin että kontakti vielä pysyy huikeana, tällä hetkellä käytössä kainalopalkka ja sinne tuo rätti hyvin sujahtaa piiloon. Melkein joka päivä on jotain saatu treenattua, mutta eihän tässä minnekään kiire ole, jos nyt koira vaan pysyisi ehjänä edes!
Haaveissa oli saada Figo MH-luonnekuvaukseen tänä keväänä, mutta eihän niitä nyt lähimailla tunnu sitten olevan ollenkaan nyt! Pitää joko luopua haaveesta tai lähteä jonnekin kaus, jos vaikka Keski-Suomen reissun kanssa samaan saisi ujutettua sen ja vaikka Beolle tokokokeen..

Ja sitten maisteri Beo! Beo täyttti 26.2 huikeat 8 vuotta :) Synttärin kunniaksi paistettiin grillipaikalla makkaraa ja Beo sai tietenkin omansa. Verikokeissa kilpparin takia Beo kävi 14.3 ja puhtaat paperit saatiin, kaikki arvot oikeissa rajoissa ja lääkitys jatkuu ennallaan. Selkä oireili kun pakkaset olivat kireitä, nyt on ollut parempi vaihe taas. Oireita ilmaantuu nyt vaan jos joku (lue Eeli..) heittää Beolle ilmaan jotain ja mali pomppaa perässä. Näistä kopin otoista tulee kipuja etenkin kun koira sitten levossa ollessaan liikahtaa niin kaikki kuulee kyllä mihin sattuu :( Beolla on painokin laskenut nyt rutkasti, massaa malissa on enään 30,2 kg, nuorena poikana paino oli 32 ja kilpparidiagnoosin aikaan 38..
Tokoa on tehty ja ainakin olemme talven aikana saaneet ruutuun intoa lisää! Ruudussa on nyt ollut palkkana vinkuva karhulelu (uskokaa tai älkää mutta Beo sai sen joululahjaksi ell-asemaltaan) ja Beo rakastaa vinkuja! Paljon on tehty myös suorien edessä istumisten eteen (noudot ja luoksetulo), nämähän viime vuonna olivat mitä sattuu.. Nyt olisi vuoden ensimmäinen koitos edessä 29.3 ja toivon mukaan se olisi se viimeinen voittajaluokan koe, nyt niitä on jo kahdeksan takana :D Jokke-vainaan kanssa se oli se koe nro 10 joka päästi meidät etenemään, toivottavasti Beon kanssa tässä parannamme. 

Olihan tässä taas asiaa :) Seuraava päivitys toivon mukaan kertoo hienosta 1-tuloksesta jonka Beo toi kotiin tokokokeesta ;)

Figo alkaa innostua

Viime viikon maanantaina oli viimeiset oman ryhmän hakutreenit. Tavoitteena kyseiselle kerralle meillä oli Figon innostaminen, se kun pitää maalimiehiä ihan ok tyyppeinä muttei mitenkään vastustamattomina. Figo on perusolemukseltaan aika rauhallinen (ei kotona välillä uskoisi..), hyviä kuvailuja ovat herrasmiesmäinen ja kohtelias. Intoa lähdettiin nostamaan sillä että Figo sai metsään tullessaan ensin syödä herkkuja kaikilta paikalla olevilta. Itse työt tehtiin niin, että maalimiehet tekivät pakoja, ts. juoksivat koiraa karkuun ja painuivat sitten maahan. Tähän asti olin sitä mieltä että koira opetetaan pelkästään tuulitreeneillä ja hajun hakemisella, mutta ei ne suunnitelmat aina toteudu, aika harvoin itse asiassa. Nämä treenit tepsivät ja Figo kirmasi iloisesti maalimiesten perään, katsotaan nyt sitten mitä jatkossa seuraa :)

Agilitya oli 4. kerta sunnuntaina ja voi että olen karvapalloon tyytyväinen! Treenit olivat nyt hallissa ja Figo oli ihan eri koira kun viimeksi, vaikka se rakas Riesakin oli paikalla. Pussia tehtiin jo niin ettei sitä enää yhtään pidetty ylhäällä, puomia tehtiin ilman remmiä ja pihalla ollut a suoritettiin tosi taitavasti. Välillä käytiin pienellä haistelulenkillä ettei pentu saanut burn outtia. Ainut mikä oli Figosta kamala, oli keinu. Eipä yllätä, ei kai siitä kukaan voi pitää, saati sitten pentu. En nyt koe keinupelkoa tässä vaiheessa ongelmaksi, saatiinhan se Beonkin 1-luokassa ilmennyt keinupelko (tämänkin ohjaaja sai aikaan ;)) selätettyä. Nyt on agia enää yksi kerta ja se siitä pentukurssista sitten, jos sitten alkeisiin keväällä tai sitten alan omatoimisesti treenata, saa nyt nähdä.

Tänään sitten energisiin koiriin kyllästynyt emäntä pakkasi poikarukan selkäreppuun ja lähti koko köörin kanssa metsään lenkille ja treenaamaan, esineruutu kun on helppo tehdä vaikka vauva selässä :D Esineinä oli kaksi koirien omaa palloa, oikeita esineitä en vaan jaksanut lähteä etsimään ja noilla oli kiva pentuakin palkata. Koirat odottelivat puissa sidottuina vuorojaan, ja kyllä ne intoa nostattelivatkin.. Ei varmaan uskaltanu lähiö-karhummekaan tulla lähistölle kun Pirjo-Irmeli ääntään avasi.. Beo teki niinkuin yleensä, nopeasti ja varmasti pallo palautui. Figo oli ihan liekeissä kun Beo sai tehdä ensin, suoraan narun päästä päästin etsimään ja into vei enemmän kuin nenä ja etsimiseen meni hetki, välillä pentu pysähtyi kysymään neuvoa mutta kun olin vaan hiljaa niin hyvin jatkoi itse. Toinen erä otettiin hetken kävelyn jälkeen, nyt ei voinut Figoa hirveästi lelulla innostaa kun Eeli nukahti reppuun :) Mutta ei se Figoa haitannut, on tainnut poika saada ajatuksen päästä kiinni tässä lajissa :D

Figo, pehmoeläin

Agilitya on on nyt ehtinyt olla jo 3 kertaa. Toisella kerralla Figolle tuli yhteissäikähdys ja tämä näkyi sitten kolmannellakin kerralla. Säikähdys oli yhteisvaikutus monesta asiasta jonka sitten kruunasi se kun toinen koira juoksi paikalle ja nappasin Figon hätäisesti kiinni. Figoa alkoi ahdistaa ja tekeminen ei enää tuntunut kivalta. Viimeisin säikähdys tuli sunnuntaina kun irtokoira säntäsi paikalle, nappasin Figon selkäni taakse ja ärähdin toiselle koiralle, Figolle tuli paha mieli. Agility kuului masentavissa merkeissä, Figo olisi halunnut päästä vain Riesan luo, hetken malttoi aina patukalla tai pallolla leikkiä ja sitten iski tuijottelu kaukaisuuteen. Ohjaajalle hyvin vaikeita tilanteita tällaiset, en vaan tiedä miten tulisi oikeasti toimia, aivan uusi tilanne. Vaikka Beokin pehmeä on, niin se tekee asian erilailla kuitenkin ja Figon kanssa en vaan tahdo muistaa että se on pentu. 

Saatiin me kuitenkin tehtyäkin. Puomia (korkeutta n. 50 cm) Figo ei aristele yhtään, juoksee jo koko esteen läpi ja lopussa odottaa namialusta ja siitä makkara. Lisäksi edessä olivat ensimmäiset pussiharjoitukset, hyvin tervu sinne upposi. Sitten kun pussin kangas oli ihan alhaalla, pysähtyi tervu odottamaan että joku vähän nostaisi sitä :D Ihan vikana tehtiin hyppy, putki, hyppy ja tämä sujui jo enemmän Figon  tavalliseen tapaan ja harjoitukset oli hyvä päättää. Olisipa vaan mukava jos ensi kerralla ei tarvitsisi miettiä tuleeko niitä irtopentuja viereen keikkumaan, eihän ne vihaisia ole, mutta en halua Figolle antaa sitä käsitystä että "töissä" saa keikkua miten tahtoo.

                                                                     Figo ja maissi

Joko uskaltaa tuulettaa..

Nyt on tehty yllättävän paljon tunnaritreeniä ja alkaa tuntua siltä että Beolla on oikeasti ajatus! Pari kertaa on nyt käynyt niin että Beo on menny nappaamaan suoraan väärien kasasta kapulaa ja olen päässyt kieltämään. Tämän jälkeen vain uutta etsi-käskyä ja oikea sieltä on sitten tullut takaisin. Ihme että tämä runopoika-Beon kanssa toimii, kun yleensä kieltäminen aiheuttaa sulkeutumisen ja mökötyksen. Tänäänkin väärät oli jo n. 40 cm päässä oikeasta (kasa vääriä siis), ja hyvin pelitti :) Olen niin ylpeä meidän pikku palikasta.
Ollaan me muutakin Beon kanssa tehty kun tunnaria, luoksetulon pysäytystä kokeiltiin pari kertaa ja saatiin hereille ainakin Beon lyömätön ennakointitaito (muistan vielä sen alokasluokan kokeen kun koira alkoi tehdä seuraamisessa jääviä..). Eli nyt tehdään iloisesti vauhtiluoksetuloja ja muutenkin pitää muistaa paljon enemmän leikkiä Beon kanssa, patukkaleikit jotenkin väheni kun selkä oireili, nyt leikitään jos se ei oireita aiheuta ja Beo nauttii, kahden lelun leikkikin sai Beon pennun asteelle :D

Figokin jaksaa opetella uutta. Ohjelmaan on otettu agia varten takaakierto, eli kentällä reenataan miten kierretään käsiohjauksella sulkapalloverkon jalkaa ympäri. Lisäksi kokeiltiin eka kerta noutokapulaa ja mikäs pennusta sen hauskempaa. Vauhtinoutoja oli tarkoitus tehdä niin että koira irrottaisi kapulasta ja tulisi patukkaan vauhdilla, noh, Figo otti molemmat suuhun, pientä hiontaa siis tässä lajissa vielä. Nätisti kyllä kapulaa piti, vielä ei tikkuja lennellyt, siis vielä. Eteenistuminen on mennyt Figolle jo selkärankaan kun lenkillä luoksetullessaan tekee sitä myös, ainakin jos on namit esillä, ahne kaveri.
Kahden lelun leikkiä kokeiltiin tänään eka kertaa. Vähän kankeasti vielä päästi patukkaa suustaan, mutta loppua kohden alkoi jo irrotella kun toinen patukka esillä heilui. Tosin aika viime tippaan jättää irrotuksen ja ohjaajalla ei ole paljon tilaa heitellä patukkaa. Pitää varmaan ottaa leikki vahvasti ohjelmaan mukaan. 

                                                   Figo 6 kk laiturivahtina saunakeikalla

Se meni ihan putkeen

Figo siis kun pentuagi vihdoin eilen alkoi :) Varmaan tässä tapauksessa oli omistaja enemmän innoissaan kun esteitä näki pitkän tauon jälkeen. Kurssi on Poksin ja paikkana on hieno uusi halli, ei sateet haittaa! Esteinä ekalla kerralla oli nyt irtorengas, putki, puomin osat maahan asteltuna ja 3 hyppyä peräkkäin riman ollessa maassa.

Figo yllätti kyllä positiivisesti, koiria kurssilla on 7 ja melu sen mukainen, mutta pikku tervu jaksoi keskittyä ja pysyi hyvin rauhallisena vaikka maailman ihanin Riesakin oli paikalla. Figohan ei ole missään kimppatreeneissä vielä käynytkään, kotosalla tehdään ja täälläkin Beo tuottaa hyvin häiriötä, ja tietty Eelikin.. Nyt onkin hyvä kun pentuagin varjolla voidaan tottisjuttujakin tehdä häiriössä.

Putki on selvästi Figon lemppari (olihan tätä jo kasvattajan luona treenattu) ja sitä mentiinkin ilman remmiä ja ihan uun muodossa myös. Puomilla Figo myös pysyi ja renkaasta mahtui hyvin läpi. Lisäksi sivussa vähän opetin Figolle ylösmenokontaktia aan avulla, sama juttu kuin Beolla eli tassut kontaktille ja käsky "Koske". Alasmenon meinasin opettaa samalla lailla kuin Beolle, eli alustaan nenä ja "Ota", pitäis varmaan sitäkin jossain välissä kokeilla.