Kontrollikuvista jouluiloa

Ja tuomio oli mukava, kuukauden päästä voidaan raudat poistaa! 
Eilen käytiin kuvissa ja Figo olikin aika vetämätön sitten loppu päivän, tai vetihän se ulkona narussa, mutta ei niinkään sisällä rallia. Pakkaset ovat ja alkaneet rasittaa kaikkien hermorakennetta, luonnollisesti ulkoilu on Figolla kaikkein hankalinta kun on metallia jalka täynnä. Puuilosta ostikin komeat hevosten fleecepintelit, pinteli aina kääräistään jalkaan kun lähdetään ulos ja niskaan heitetään lisäksi miehekäs Hurtan takkia ja se on siinä. Ja aikaa kuluu, ja vielä kun sinne ulos useimmiten pitää ottaa mukaan pieni herra vaunuineen niin meillä ei pissalenkeille kovin vauhdilla selvitä..

Figo on kyllä yllättävän hyvin selvinnyt toipilasajasta, lihakset on tietenkin aivan kateissa jalasta ja selkä jumissa, mutta päänuppi tuntuu olevan vielä kohtuullisessa kunnossa. Hierojaan on otettu yhteyttä ja sitä iloa olisi molemmille koirille tarjolla sitten vuoden vaihteen jälkeen, se saa luvan olla koirian joululahja. 

Lontukselle ostin älypelinkin jolla lapsinero on voinut pelailla. Pitkäkestoinen ilo se ei ole, n. 2 min ja herkut syöty ja sitten revitäänkin osia irti, ja Beo kuolaa vieressä koska verensokerit jo laskee kun ei tuntiin ole saanut ruokaa.. Molemmat sitten saavat pelillä pelailla. Ennen pakkasia päästiin jo kohtuullisesti liikkumaan, matkasta en tiedä, mutta ajallisesti reilu puoli tuntia metsätietä kiidettiin ja yleensä vielä 2 kertaa päivässä. Hyvin Figo jo jalkaa käyttää, lääkärikin siitä erikseen mainitsi :) Lääkäri sanoi myös että kun rautojen reiät löystyvät niin yleensä siinä vaiheessa tulee takapakkia liikkumisen kanssa, eli ei sitten pahemmin sitä säikähdetä. Kuvassa vieressä Figon jalka tänään putsauksen aikaan, aika siistiä on jo!

Kohta kolme viikkoa takana

Maanantaina 3.12 poistettiin Figon jalasta jo tikit, eli ensimmäiset 2 viikkoa selvittiin kunnialla. Haava näytti hyvältä ja lääkärin mukaan kaikki oli normaalia. Päivittäinen putsaus alkaa jo sujua rutiinilla, Beo verannalle ja Figolle koppa päähän ja hommiin. Rautojen reiät vuotavat jonkun verran vielä, vähän on vaihtelua että mikä on milloinkin pahin ja välillä ihan kuivatkin kohdat ovat punaisena. Kontrollikuvauksen ajankohta osuisi juuri joululle ja pitääkin soitella että voisiko sitä aikaistaa, muuten menee varmasti reilusti yli sen 6 viikkoa ja olisi jo kiva tietää missä mennään. Särkylääkkeitä on nyt vähennette, enää menee 1 Norocarp iltaisin, viimeinen Tramal syötiin viikko sitten, tietenkin sitten tarpeen mukaan annetaan lisätroppia. Alla kuvia Figo-rukasta jalan putsauksen aikaan, ei se oikeasti noin kovasti kärsi kuin kuvassa näyttää.

 Pihalla Figo kulkee kuin mielenköyhä, ja kivahan sitä on sitten ulkoilutella, not. Nyt ollaan jo pidempää lenkkiä tehty, eli n. 800 m tulee matkaa yhteensä jo. Ihmeen hyvin tämä pellossa kasvanut koira on oppinut tekemään tarpeensa remmissä ja jopa nopeastikin!

Ei suutarin lapsilla kenkiä, eikä harrastajan koiralla jalkaa

Sunnuntaina 18.11 Figo hyppäsi alas terassilta kohtalokkain seurauksin. Figo kaatui terassin lähellä olevaan ojaan ja oikea etujalka meni poikki, tyypillistä tuuria. Jalka meni puoli kolmen aikaan ja päivystävälle päästiin vasta kahdeksan jälkeen illalla, onneksi meidän talous on varustettu koirien särkylääkkeillä.. Päivystävä laittoi lastan jalkaan ja sillä piti selvitä maanantaihin. Nukuin olohuoneen lattialla Figon kanssa, makuulle Figo suostui menemään vain puoliksi päälleni ja niin se yö vietettiin. Ressukka itki pitkin yötä ja aamuyöstä oli sitten laskenut alleenkin :( Voi vain kuvitella millaiset kivut sillä on ollut! 

Maanantai aamuna viimein pääsin puhelimella läpi ortopedi Jari Ahon klinikalle ja saimme lähteä heti sinne ajamaan. Lääkärissä koiralle rauhoitteet ja kuviin, 2 luuta poikki jalasta. 

Lääkärillä oli kiirettä, mutta sanoi että yrittää ehtiä leikkamaan Figon jossain välissä. Neljän aikaan sitten meninkin jo leikattua koiraa hakemaan. Jalan sisään ei onneksi tarvinnut metallia laittaa, vaan tuet tulivat ulkopuolelle.

Aikataulu on alustavasti seuraava: 14 päivää tikit pois haavasta, 5 viikkoa kontrollikuvaus ja 10 viikkoa raudat pois. Eli tammikuun loppuun olisi Figo rautajalka. Lääkityksenä on nyt antibiootti aamuin illoin rautojen poistoon asti, Norocarp 50 mg aamuin illoin viikon ja sitten kerran päivässä viikon verran ja lisäksi Tramal tarvittaessa, eli olen huumannut koiran Tramalilla nyt aamulla ja illalla, ihan vaan varmuuden vuoksi.
Ongelmallisinta tuntuu tässä vaiheessa vielä olevan siteiden vaihto ja haavojen putsaus joka pitää tehdä päivittäin. Ensimmäinen yritys tiistaina päättyi tappioon, joten ensimmäinen putsaus tehtiin keskiviikkona lääkärissä. Samalla reissulla ostimme myös kuonokopan jotta homma saadaan onnistumaan, ja on se nyt onnistunutkin vaikka koiraan selvästi sattuu, mutta minkäs teet. 

Figo kyllä toipuu huimaa vauhtia, tänään jo nosti jalkaa pissatessa ja hieman jo kävelee rikkinäisellä jalalla, tiedä sitten onko tuo hyväksi vai ei. Pentu ei muutenkaan tunnu aina muistavan että on kipeä, yrittää leikkiä Beon kanssa ja pomppii ihmisiä vasten, olisi portaatkin tahtonut itse kiivetä, tästä ei tule liian helppo toipilasaika.

Sisällä LontusPontus on onneksi tosi rauhassa, pienellä aidalla Figolle on tehty oma tila ettei Eeli päivisin pääse raudoissa roikkumaan (se vasta olisikin pienen pojan mieleen se..).

Itse näin Figon loikan ja loukkaantumisen ja se kuva ei vaan lakkaa pyörimästä mielessä, ihan kamalaa :( 
Alkaa vähän jo tuntua siltä että koiraharrastus on liian vaikeaa, koirat ei vaan pysy ehjinä, mikä ihme siinä voi olla. Beo on onneksi nyt oireeton ja hyvinkin motivoitunut, joten viihdytetään herra malinoissia tokoilemalla ahkeraan. Kohta pitää varmaan alkaa miettiä Figolle jotain ihme temppujen opettamisia ettei sen kuuppa vallan poksahda..

Leirireissu

Kätevästi poikien kasvattajat päättivät pitää kasvateille tarkoitetut koulutustilaisuudet peräkkäisinä viikonloppuina, eli samoilla ajoilla päästiin molempiin.

13.10 oli Ketunpolun koulutuspäivä Mäntässä. Figon kanssa osallistuimme hakuun jossa kouluttajana oli ennalta tuttu Hanna-Leena Hurme-Juurakko Keuruun koiraporukoista. Figolla oli aikamoinen tauko hausta ennen tätä ja poika olisi metsässä mieluiten vaan katsellut ihmisiä kauempaa. Kokeiltiin sitten hajuhakua niin että haettiin haju ja lähetystä ennen maalimies vielä huusi Figoa,tulihan sitä intoa sitten jo viimeiselle ukolle enemmän. Beokin pääsi yhden ukon etsimään, Minna kiipesi hirvitorniin ja Beolla oli kivaa, hienosti Beo kyllä pelittää :)

Metsän jälkeen mentiin sitten pääpaikalle vielä ja siellä Timo leikitti koiria, vietin nostatusta. Figo ei juurikaan ole vieraiden kanssa leikkinyt ja katselikin ensin touhua kummissaan kun iso mies heilutti isoa patukkaa pienen koiran edessä. Kyllä se Figokin lopulta innostui, mutta ei se leikki samalle tasolle päässyt kuin ohjaajan kanssa patukalla leikkiessä. Figo onkin nyt syttynyt patukkaan ihan tosissaan, narupallo ei ollenkaan niin hyvä juttu ja Figo ei osaa töitä tehdä jos patukka on esillä, eli palkan on oltava piilossa. Lopuksi vielä oli ne pakolliset joukkovalokuvaukset, hyvin samannäköisiä koko F-pentue, se ainakin kävi selväksi. Lisäksi Figon veli Rico on aikalailla samaa maata kuin Figo, eli aikamoinen hulivili jos kauniisti sanotaan..

Ruuti-veli ja Figo

 

F-lapsia, Figo luonnollisesti keskellä..

20.10 oli sitten Giramin-leiriä Keuruulla, lauantaina osallistuimme Figon kanssa hakuun jossa kouluttajana oli Elina Niemi. Hajuhakuja taas tehtiin ja Figo oli selvästi enemmän oikeilla jäljillä nyt. Saatiin hajuhakuun nyt lisää selvyyttä, asiassa edetään niin että:
- keskilinjalla "lähetetään"koira samalla lailla kuin oltaisiin oikeasti sitä lähettämässä, sitten lähdetään koira narussa suoraan kohti maalimiestä
-kun koira saa hajun, takaisin sinne mistä alunperin lähetettiin ja koiran ollessa hereillä tehdään lähetys
- ohjaaja menee AINA maalimiehen luo,maalimies ei tuo koiraa pois, tähän oli hyvät perustelut sekin että kokeessakin ohjaaja aina menee maalimiehelle, lisäksi nuori koira saa tästä tukea kun ei itsekseen tarvitse selvitä vieraan kanssa
- kun hajuhaku alkaa olla selvempää on välivaiheena se että mennään hakemaan hajua ja kun huomaa että koiraa saa hajun-> päästetään remmistä ja koira saa mennä maalimiehelle
- hajuhaun tarkoituksena on opettaa koira tekemään suoria pistoja
- lisäksi korostettiin sitä että maalimiesten pitää kiertää piiloille kaukaa edestä ettei tule hajuvanoja, lisäksi kun on piilot käytössä niin ohjaajien pitäisi myös kiertää piiloille eikä mennä suoraan. Selviä juttujahan nämä,mutta tuppaavat unohtumaan helposti.
Kaiken kaikkiaan Figo teki metsässä hienosti, nyt pitäisi vaan päästä jatkamaan!

21.10 oli vuorossa tokoa Ison Kirjan nurmella, kouluttaja Katja Kiviaho ja estradille pääsivät molemmat koirat, lisäksi Eeli oli mukana yleisönä rattaissa.
Figon kanssa aiheena oli rauhallisempi sivulletulo ja kuinka lähdetään tästä tekemään oikeaa seuraamista. Figon vekkulina tyylinä kun on hypähtää kättäni kohti sivulle tullessa, selvä jäänne käsiavusta. Tähän olikin helppo neuvo, kilju kun koira osuu käteen, ei tarvinnut paljon huutaa kun meno jo rauhoittui. Lisäksi kävi hyvin selväksi että ohjaajan pitää olla aktiivisempi, helposti sitä vaan kangistuu tekemään samaa ja olettaa että koirakin diggaa. Lisäksi Figon kanssa tehtiin ruudun alkeita (viedään lelu yhdessä ruutuun ja näytetään siellä mikä on se toivottu kohta) ja saatiin käsky aloittaa tunnaritreenit myös. Hyvin selväksi kävi että lisää häiriötä tarvitaan Figon treeneihin, kumman rauhallista omalla kentällä onkin treenata vaikka Eeli yrittää kyllä välillä parhaansa..

Ja Beo, voi Beo. Ongelmat nimeltä ruutu ja tunnari. Ensin se ruutu. Tuli hyvin selväksi että koira on ihan ulalla ja etsi nenällään palkkaa ruudusta, ruudun takaa, sivulta jne, iloinen juoksentelija. Neuvot saatiin eli opetetaan koira hakemaan se oikea paikka ruudusta ilman käsiohjausta, käydään ensin näyttämässä ruutu ja palkkaa ei jätetä ruutuun kun se nenä käy liikaakin. Lähetykset vaan parin metrin päästä, oikeaan kohtaan seis ja ohjaajan pitää malttaa ettei säntää palkkaamaan (juu, helppo nakki..). 

Toisen kierroksen aiheena tunnari. Eka tehtiin kasan kanssa ja Beo teki tosi hienosti. Toinen samallalailla ja Beo laittoi herneet nenään ja lopetti haistelun, ei tarvinnut ongelmia hirveästi kaivella esiin :P No miten se korjattiin: kasa vääriä ja oma pitää piilottaa, koira jätettiin lähetyspaikkaan, ohjaaja meni kapuloiden viereen ja sieltä käsky. Otti se aikansa, mutta homma alkoi pelittää, Beon nenä koki heräämisen! Nyt sitten tätä tehdään ja pikkuhiljaa omaa jätetään vähemmän piiloon ja ihan väärien väliin, jospa ne kisakentät vielä meitä kutsuu!

Lopuksi oli ryhmäpaikallaoloja, Beo teki evl-paikallamakuun ilman ongelmia, keskittyminen olisi voinut olla parempi ohjaajan sivulla, mutta eihän osa-aikaeläkeläiseltä voi hirveästi vaatia. 
Figo teki istumisen ja paikallamakuun rivin reunimmaisena, palkkaa tuli suuhun koko ajan ja ohjaaja seisoi noin parin sentin vieressä :D Oli se sentään rauhassa paikallaan,vaikka vieressä oli ihqu labukka Kiila.
Lisäksi pitää vielä ihmetellä että miten hyvin Eeli jo ymmärtää koiraharrastuksen päälle, nuoren herran mukanaolo onnistui loistavasti :)

Kivasti saatiin uutta vinkkiä ja jaksetaan nyt taas kotona tahkota, lisäksi ilmoittauduttiin mukaan POKSin kisaavien tokoryhmään, siellä se Figon häiriö varmasti odottaa!

Figo alkaa innostua

Viime viikon maanantaina oli viimeiset oman ryhmän hakutreenit. Tavoitteena kyseiselle kerralle meillä oli Figon innostaminen, se kun pitää maalimiehiä ihan ok tyyppeinä muttei mitenkään vastustamattomina. Figo on perusolemukseltaan aika rauhallinen (ei kotona välillä uskoisi..), hyviä kuvailuja ovat herrasmiesmäinen ja kohtelias. Intoa lähdettiin nostamaan sillä että Figo sai metsään tullessaan ensin syödä herkkuja kaikilta paikalla olevilta. Itse työt tehtiin niin, että maalimiehet tekivät pakoja, ts. juoksivat koiraa karkuun ja painuivat sitten maahan. Tähän asti olin sitä mieltä että koira opetetaan pelkästään tuulitreeneillä ja hajun hakemisella, mutta ei ne suunnitelmat aina toteudu, aika harvoin itse asiassa. Nämä treenit tepsivät ja Figo kirmasi iloisesti maalimiesten perään, katsotaan nyt sitten mitä jatkossa seuraa :)

Agilitya oli 4. kerta sunnuntaina ja voi että olen karvapalloon tyytyväinen! Treenit olivat nyt hallissa ja Figo oli ihan eri koira kun viimeksi, vaikka se rakas Riesakin oli paikalla. Pussia tehtiin jo niin ettei sitä enää yhtään pidetty ylhäällä, puomia tehtiin ilman remmiä ja pihalla ollut a suoritettiin tosi taitavasti. Välillä käytiin pienellä haistelulenkillä ettei pentu saanut burn outtia. Ainut mikä oli Figosta kamala, oli keinu. Eipä yllätä, ei kai siitä kukaan voi pitää, saati sitten pentu. En nyt koe keinupelkoa tässä vaiheessa ongelmaksi, saatiinhan se Beonkin 1-luokassa ilmennyt keinupelko (tämänkin ohjaaja sai aikaan ;)) selätettyä. Nyt on agia enää yksi kerta ja se siitä pentukurssista sitten, jos sitten alkeisiin keväällä tai sitten alan omatoimisesti treenata, saa nyt nähdä.

Tänään sitten energisiin koiriin kyllästynyt emäntä pakkasi poikarukan selkäreppuun ja lähti koko köörin kanssa metsään lenkille ja treenaamaan, esineruutu kun on helppo tehdä vaikka vauva selässä :D Esineinä oli kaksi koirien omaa palloa, oikeita esineitä en vaan jaksanut lähteä etsimään ja noilla oli kiva pentuakin palkata. Koirat odottelivat puissa sidottuina vuorojaan, ja kyllä ne intoa nostattelivatkin.. Ei varmaan uskaltanu lähiö-karhummekaan tulla lähistölle kun Pirjo-Irmeli ääntään avasi.. Beo teki niinkuin yleensä, nopeasti ja varmasti pallo palautui. Figo oli ihan liekeissä kun Beo sai tehdä ensin, suoraan narun päästä päästin etsimään ja into vei enemmän kuin nenä ja etsimiseen meni hetki, välillä pentu pysähtyi kysymään neuvoa mutta kun olin vaan hiljaa niin hyvin jatkoi itse. Toinen erä otettiin hetken kävelyn jälkeen, nyt ei voinut Figoa hirveästi lelulla innostaa kun Eeli nukahti reppuun :) Mutta ei se Figoa haitannut, on tainnut poika saada ajatuksen päästä kiinni tässä lajissa :D

Jälkipellossa

Ollaan me jonkun verran Figon kanssa jälkeenkin tutustuttu. Tässä varmaan nyt pätee se suutari ja ne lapsen kengät, omaa peltoa on ihan hyvät läntit missä jäljestää, mutta kun ei niin ei.. Tänään kuitenkin tein ryhtiliikkeen ja painuin peltoon kun aurinkokin paistoi, eihän me sateella ;) Jäljen pituus n. 130 m, nakkeja siellä täällä, yksi kulma oikeaan ja keppejä laitoin kokeeksi myös 4 kpl, viimeinen loppupalkkarasian päällä. Lisäksi erikoisuutena näyttävät jälkikrepit alussa, kulmassa ja lopussa. Ikää jäljellä vartin verran, häiriönä lisäksi hevoset tien toisella puolella laiduntamassa ja osallistumassa jäljestykseen.

Figo jäljestää tosi kivasti, tarkasti ja reippaasti. Ennen jälkeä tehtiin ns. keppipolku ja Figo oli tosi innoissaan kepeistä ja toi ne ihan käteen. Noh, ei ne kepit jäljellä kiinnostanut, makkarat sentään maistui tosi hyvin ja tässä se tarkkuus näkyikin kun oikein etsi makkaransa, aikaisemmin porhallettiin päältä, mutta silloin ruoka oli enemmän. Kulmasta meni ensin yli, hetken pyöri ja reitti taas löytyi. Lopussa olikin mörkö, eikun siis kreppi.. :D Pieni belgi oli kauhuissaan kun piti jäljestää kohti hurjaa, tuulessa heiluvaa muovipussiraatoa, muristen edettiin mutta loppupalkkarasia löytyi onneksi. Figo on sen verran innokas nenänkäyttäjä että jatkaisi jäljestystä lopun jälkeenkin, nyt sain huomion kivasti pois jäljestä patukalla ja sitä heiteltiin ja revittiin, alkaa leikkiin panostus näkyä :)

Figo, pehmoeläin

Agilitya on on nyt ehtinyt olla jo 3 kertaa. Toisella kerralla Figolle tuli yhteissäikähdys ja tämä näkyi sitten kolmannellakin kerralla. Säikähdys oli yhteisvaikutus monesta asiasta jonka sitten kruunasi se kun toinen koira juoksi paikalle ja nappasin Figon hätäisesti kiinni. Figoa alkoi ahdistaa ja tekeminen ei enää tuntunut kivalta. Viimeisin säikähdys tuli sunnuntaina kun irtokoira säntäsi paikalle, nappasin Figon selkäni taakse ja ärähdin toiselle koiralle, Figolle tuli paha mieli. Agility kuului masentavissa merkeissä, Figo olisi halunnut päästä vain Riesan luo, hetken malttoi aina patukalla tai pallolla leikkiä ja sitten iski tuijottelu kaukaisuuteen. Ohjaajalle hyvin vaikeita tilanteita tällaiset, en vaan tiedä miten tulisi oikeasti toimia, aivan uusi tilanne. Vaikka Beokin pehmeä on, niin se tekee asian erilailla kuitenkin ja Figon kanssa en vaan tahdo muistaa että se on pentu. 

Saatiin me kuitenkin tehtyäkin. Puomia (korkeutta n. 50 cm) Figo ei aristele yhtään, juoksee jo koko esteen läpi ja lopussa odottaa namialusta ja siitä makkara. Lisäksi edessä olivat ensimmäiset pussiharjoitukset, hyvin tervu sinne upposi. Sitten kun pussin kangas oli ihan alhaalla, pysähtyi tervu odottamaan että joku vähän nostaisi sitä :D Ihan vikana tehtiin hyppy, putki, hyppy ja tämä sujui jo enemmän Figon  tavalliseen tapaan ja harjoitukset oli hyvä päättää. Olisipa vaan mukava jos ensi kerralla ei tarvitsisi miettiä tuleeko niitä irtopentuja viereen keikkumaan, eihän ne vihaisia ole, mutta en halua Figolle antaa sitä käsitystä että "töissä" saa keikkua miten tahtoo.

                                                                     Figo ja maissi

Joko uskaltaa tuulettaa..

Nyt on tehty yllättävän paljon tunnaritreeniä ja alkaa tuntua siltä että Beolla on oikeasti ajatus! Pari kertaa on nyt käynyt niin että Beo on menny nappaamaan suoraan väärien kasasta kapulaa ja olen päässyt kieltämään. Tämän jälkeen vain uutta etsi-käskyä ja oikea sieltä on sitten tullut takaisin. Ihme että tämä runopoika-Beon kanssa toimii, kun yleensä kieltäminen aiheuttaa sulkeutumisen ja mökötyksen. Tänäänkin väärät oli jo n. 40 cm päässä oikeasta (kasa vääriä siis), ja hyvin pelitti :) Olen niin ylpeä meidän pikku palikasta.
Ollaan me muutakin Beon kanssa tehty kun tunnaria, luoksetulon pysäytystä kokeiltiin pari kertaa ja saatiin hereille ainakin Beon lyömätön ennakointitaito (muistan vielä sen alokasluokan kokeen kun koira alkoi tehdä seuraamisessa jääviä..). Eli nyt tehdään iloisesti vauhtiluoksetuloja ja muutenkin pitää muistaa paljon enemmän leikkiä Beon kanssa, patukkaleikit jotenkin väheni kun selkä oireili, nyt leikitään jos se ei oireita aiheuta ja Beo nauttii, kahden lelun leikkikin sai Beon pennun asteelle :D

Figokin jaksaa opetella uutta. Ohjelmaan on otettu agia varten takaakierto, eli kentällä reenataan miten kierretään käsiohjauksella sulkapalloverkon jalkaa ympäri. Lisäksi kokeiltiin eka kerta noutokapulaa ja mikäs pennusta sen hauskempaa. Vauhtinoutoja oli tarkoitus tehdä niin että koira irrottaisi kapulasta ja tulisi patukkaan vauhdilla, noh, Figo otti molemmat suuhun, pientä hiontaa siis tässä lajissa vielä. Nätisti kyllä kapulaa piti, vielä ei tikkuja lennellyt, siis vielä. Eteenistuminen on mennyt Figolle jo selkärankaan kun lenkillä luoksetullessaan tekee sitä myös, ainakin jos on namit esillä, ahne kaveri.
Kahden lelun leikkiä kokeiltiin tänään eka kertaa. Vähän kankeasti vielä päästi patukkaa suustaan, mutta loppua kohden alkoi jo irrotella kun toinen patukka esillä heilui. Tosin aika viime tippaan jättää irrotuksen ja ohjaajalla ei ole paljon tilaa heitellä patukkaa. Pitää varmaan ottaa leikki vahvasti ohjelmaan mukaan. 

                                                   Figo 6 kk laiturivahtina saunakeikalla

Se meni ihan putkeen

Figo siis kun pentuagi vihdoin eilen alkoi :) Varmaan tässä tapauksessa oli omistaja enemmän innoissaan kun esteitä näki pitkän tauon jälkeen. Kurssi on Poksin ja paikkana on hieno uusi halli, ei sateet haittaa! Esteinä ekalla kerralla oli nyt irtorengas, putki, puomin osat maahan asteltuna ja 3 hyppyä peräkkäin riman ollessa maassa.

Figo yllätti kyllä positiivisesti, koiria kurssilla on 7 ja melu sen mukainen, mutta pikku tervu jaksoi keskittyä ja pysyi hyvin rauhallisena vaikka maailman ihanin Riesakin oli paikalla. Figohan ei ole missään kimppatreeneissä vielä käynytkään, kotosalla tehdään ja täälläkin Beo tuottaa hyvin häiriötä, ja tietty Eelikin.. Nyt onkin hyvä kun pentuagin varjolla voidaan tottisjuttujakin tehdä häiriössä.

Putki on selvästi Figon lemppari (olihan tätä jo kasvattajan luona treenattu) ja sitä mentiinkin ilman remmiä ja ihan uun muodossa myös. Puomilla Figo myös pysyi ja renkaasta mahtui hyvin läpi. Lisäksi sivussa vähän opetin Figolle ylösmenokontaktia aan avulla, sama juttu kuin Beolla eli tassut kontaktille ja käsky "Koske". Alasmenon meinasin opettaa samalla lailla kuin Beolle, eli alustaan nenä ja "Ota", pitäis varmaan sitäkin jossain välissä kokeilla.

Figo osaa jo

Vaikka mitä, ihmeellisimpänä taitona sivulletulo ihan vaan käskyllä! Tätä ollaan nyt pari päivää testattu, ja kyllä, se osaa sen! Figo tosin hakee vielä tukea kädestä kun kuonolla tökkäisee sitä aina sivulle tullessaan :) Yksi päivä lenkillä tahdoin Beon sivulle ja ankarasti käskytin ja sainkin pikku tervun hienosti sivulle istumaan, Beo katseli vain maisemia.. Figolle olisi tarkoitus rakentaa seuraaminen samalla lailla kuin Beolle eli ihan kontaktia perusasennosta ja sillä mennään. Itse en vaan osaa noita imutusjuttuja ja selkäkään ei oikein taivu, niin mennään tällä tavalla. Beollahan seuraaminen on ihan huippuluokkaa (muut toiminnot saattavatkin olla luokattomia), ja toivottavasti Figo pääsee samoihin tuloksiin. Nyt sitten opetellaan perusasentoon tuloa eri suunnista ja ihan vaan käskyllä, joutuu pikku koira tekemään enemmän töitä.

Vain Figo voi nukahtaa kivi suussaan..

Lisäksi ollaan opeteltu maahanmenoa joka alkaa sujua jo vähän nopeammin, vielä on käytössä iso käsiapu, mutta tärkeintä että pentu putoaa nopsaan alas. Luoksetulon edessäistumisasentoa ollaan tehty, namit käsissä ja polvet koukussa ja hyvin Figo tulee kyllä lähelle (tätä kun Beon kanssa tahkottiin aikanaan, oi niitä aikoja). Istumista tehdään tietty kanssa ja luoksetuloa aina sillon kun Figolla on jotain kivaa kesken. Yleensä palkkana on namit, mutta muutamia kertoja on myös rättiä tai patukkaa käytetty ja Figo tykkää kyllä leikkiä.

Hakuryhmään pääsimme Josepassa, onneksi! Muutamia kertoja ollaan nyt päästy käymään ja kyllä se taitaa olla Figon mielestä kivaa. Kovastihan Figosta on kehittymässä samanlainen kyläluuta kuin Beosta ja sehän on tässä lajissa eduksi. Nyt ollaan vaan tehty metsässä sitä että Figo saa tajuta että etsimässä ollaan, maalimiehet on hyvissä piiloissa ja palkkaavat nameilla kun Figo menee nuuskuttamaan. Toivottavasti nyt ehditään vielä ennen lumia saada paljon toistoja aikaan. Ilmaisuksi Figolle tulee haukku ja sitä ollaan kotosalla vähän treenattu, helppoa kuin heinänteko, Figolle sanotaan "ukko" ja Figo sanoo väh, ja sitten leikitään. Tässä asiassa on varmaan auttanut se että ollaan tottista varten opeteltu haukkumista kans, Figohan on muutenkin aika äänekäs kaveri.

Figo on yleisesti ottaen saanut nauttia aika vapaasta lapsuudesta. Aika menee ohjaajalta remonttiin ja pienen ihmisen hoitoon. Olen lohduttautunut sillä, että Beonkin kanssa tehtiin todella vähän mitään eka vuonna ja hyvähän siitä tuli. Eihän meillä kiire ole :)

Beo goes toko, tunnari

Kevään myötä Beon selkäongelmien helpottuminen ja Kennelliiton ilouutinen kilpparin poistamisesta doping-listasta saivat ohjaajan innostumaan. Beo on kaikesta huolimatta hyvinkin pitkälle koulutettu kisakoira (ei sitä aina uskoisi..) ja nauttii työnteosta, miksei siis tehtäisi paluuta tokokehiin jos koiran terveys näin hyvänä säilyy. Aikanaan Beolla jäi toko 2,5 vuoden iässä siihen TK2:seen, tarkoitus oli sitten joskus eläkeiässä tahkota niitä vaativia liikkeitä, eläke tulikin aiemmin kuin luulin ja tässä ollaan.

 Rapunois-Beo

Iso kompastuskivi meillä on ollut tunnari. Yhtä kapulla Beo etsi vaikka mistä suosta, mutta ootas vaan kun lyötiin kaksi kapulaa, aina toi sen mikä ensin osui nokkaan. Kaikenlaista on kokeiltu: 

- alusta jossa oli vääriä kapuloita kiinnitettynä, ei toiminut kun Beo halusi noutaa nekin vaikka ne oli kiinni, kiitos kuitenkin Katille alustasta, ehkä jollain toisella koira sitten

- komentamista väärän ottamisesta, iik, sanoo mali ja menee mielummin nukkumaan

- nameja oikean kapulan ympärille että nenä aukeisi, toimi jonkun aikaa, sitten mali huomasi että ei olekaan pakko ottaa sitä kapulaa joka on siinä namien luona "Vau, näin monta ja ne ei ole kiinni missään!"

Varmasti vika on ollut ohjaajassakin, kärsivällisyys ei riitä kovin pitkälle. Tunnaria on kuitenkin monta vuotta jo tehty, mutta silti koiralla on kapuloiden kanssa sama meininki kuin jälkikeppien. Nyt sitten luettiin belgilehteä ja kokeillaan niin että väärät on isossa kasassa sivummalla ja oikea sitten hieman eri suunnassa. Yhden harjoittelukerran  perusteella en vielä hehkuta, mutta vaikutti vielä toimivalta tavalta, jospa huomenna kokeillaan taas ja vaihdetaan sitten taas tyyliä ;)

Blogin aloitus

 No niin, kauan siinä meni mutta nyt on pojilla uusi ja kiiltävä blogi. Tarkoitus olisi tänne kirjoitella treeneistä ja muusta touhusta, kisoistakin jos sinne taas joskus vielä päästään. Myös kissat saavat tänne edesottamuksiaan kirjailla jos niissä mainittavaa on.

Blogin nimi Lontus tulee Figon lempinimestä Figolontus, joka taas juontaa juurensa Figon holtittomasta liikkumatyylistä. 

Figo haaveilee jo omasta pollesta.