Elämä kuin Apulannan lyriikkaa näiden koirien kanssa. Figon tilanne on melkein sama kuin lääkekuuria aloittaessa, nyt on aukon ympärillä yksi alue joka näyttää melkein parantuneen eli kai tätä voi edistykseksi sanoa. Enää ei ole tuhrimista, mutta jotain kellertävää sieltä vielä vuotaa.
Aamulla juttelin lääkärin kanssa ja vähissä ovat vaihtoehdot. Nyt päädytiin kokeilemaan Protopic voidetta 2*päivässä ja kortisoni jatkuu 1 tabletti päivässä, lisäksi vielä kerta päivään HyaloSilver suihketta. Jos tämä ei ala kahdessa viikossa tehota niin sitten ei tehoa. Se toinen vaihtoehto olisi Atopica joka on kovempaa myrkkyä kuin kortisoni ja pirun kallista näin isolla koiralla. Mutta onpahan nyt diagnoosi sitten tämä perianaalifistelia. Ei hyvä juttu, mutta onpahan vaivalla syy nyt.
Ja sitten tuo toinen vemppa, Beo syö taas Norocarppia kun hyppääminen ei tahdo onnistua ja lisäksi nuolee reittään välillä kuin mielipuoli. Liikkuu muuten hyvin, menee ja kovaa. Toivon mukaan tämä olisi vain ohimenevä kipukausi, niitä kun on tässä jo useita nähty melkein neljän vuoden aikana.
Eli katsellaan ja seurataan. Otetaan päivä kerrallaan, motto joka on aina ärsyttänyt minua, on nyt se meidän mantra.
Noppa
Ketunpolun Kooky Dice
torstai 19. helmikuuta 2015
lauantai 14. helmikuuta 2015
Terve koira, etuoikeus johon en ole oikeutettu?
Blogi on jäänyt päivittämättä kun omistaja ei vaan jaksa, menee kaikki ylimääräinen energia koiran kuntouttamiseen tai siihen että miettii mikä sillä on kipeenä ja mihin koskee ja ennen kaikkea miksi. Viimeiset vuodet koiran omistajana eivät ole kyllä olleet kovinkaan mielekkäitä. Mutta kerrataanpas tapahtunutta.
Heinäkuun 2014 lopulla Figo kävi tutkimuksissa Kouvolan Univetissä, lääkärinä oli Esa Kesti. Vasemmasta polvesta löytyi muutoksia jotka viittasivat ristisidevammaan, oikea polvi siisti ja selässä ei vikaa. Sovittiin seuraavalle viikolle leikkausaika ja koira tähystettiin vamman varmistamiseksi ja sitten polvi korjattiin TTA-tekniikalla. Ristiside oli osittain rispaantunut ja ei olisi itsekseen parantunut. Toipumisennuste oli hyvä. Kaksi ensimmäistä päivää koira oli kolmijalkainen ja sitten alkoi käyttää leikattua jalkaa. 2 viikkoa leikkauksesta oli tikkien poisto ja kaikki näytti loistavalta. Liian hyvään ei pidäkään tottua ja kotona Beo tunki itsensä ovesta sisään kun Figo oli menossa ulos ja jalkaanhan siinä sattui :( Muutaman päivän katselin tilannetta ja sitten paikalliselle lekurille tutkimaan asiaa, röntgenissä ei löytynyt vikaa eli lisää kipulääkettä josta juuri oli päästy eroon. Toipuminen tästä oli todella hidasta ja jalka ei kovin loistava ole vieläkään, helposti ottaa osumaa ulkona koiran ollessa vapaana ja liikkuminen ei ole niin puhdasta kuin toivoisin sen olevan. Olikohan se lokakuuta kun käytiin Kouvolassa tarkastuksessa ja sielläkään ei vikaa jalasta löytynyt, tietenkään tällä reissulla ei tähystetty vaan otettiin tulehdusnäyte ja tunnustelua jne. Alkaa nuo rahallisetkin resurssit olla tiukilla kun vakuutuksen katto tuli täyteen jo kesken polvileikkauksen, uusi kausi alkaa vasta heinäkuun alussa..
Mutta polvi on nyt mitä on. Vielä loppuvuodesta vielä murehdin että tuleeko Figosta enää agilitykoiraa, no, ei tartte niin pieniä enää murehtia, uusi murhe olikin lähempänä kuin arvasinkaan. Tammikuussa Figo alkoi hinkata peräänsä mattoihin ja peräaukon ympärys alkoi punoittaa ja sieltä vuotikin jotain rusehtavaa. Lääkäriin mentiin ja anaalirauhaset olivat hieman tulehtuneet -> anaalityhjennys ja peräpukamarasvaa aukon ympärykseen. Tämä ei kuitenkaan ongelmaa poistanut, peräpää tuhriintui jatkuvasti, punoitus jatkui ja vuoto. Koira hinkkasi itseään ja ulkona halusi istua hangessa tai maata lumella. Uusi lääkärireissu ja lääkäri sanoi ettei ole moista nähnyt, ei kiva kuulla sitäkään. Nyt hoidetaan nimikkeellä perianaalifistelia, lääkityksenä antibiootit ja kortisonia 10 päivää, lisäksi peräaukon ympärystään suihkutetaan HyaloSilver suihketta (loistava aine). Ainoastaan takapuolen hinkkaaminen on nyt jäänyt pois. Jos auttaa niin auttaa ja jos ei niin sitten todennäköisesti autoimmuunisairaus. Tai ehkä jotain muuta. Fisteliaankaan tuo ei ihan suoraan viittaa kun ei ole niitä rakkuloita, mutta on tietenkin mahdollista että ne on siellä piilossa ne reiät. Kaikkihan tässä tuntuu olevan mahdollista paitsi se terve koira :( Nyt on lääkekuuri puolessa välissä ja tilanne aikalailla sama. Alla kuva tältä päivältä, tuo valkoinen on sitä suihketta joka on kuivunut karvoihin, kaikki muu jotain kamalaa. Koirarukka ei ole vielä 3 v ja sairastelu vaan jatkuu. Nyt vaan toivon että lääkkeet auttaa ja tästä päästään, ei tämä ole enää mitään koiran elämää!
Heinäkuun 2014 lopulla Figo kävi tutkimuksissa Kouvolan Univetissä, lääkärinä oli Esa Kesti. Vasemmasta polvesta löytyi muutoksia jotka viittasivat ristisidevammaan, oikea polvi siisti ja selässä ei vikaa. Sovittiin seuraavalle viikolle leikkausaika ja koira tähystettiin vamman varmistamiseksi ja sitten polvi korjattiin TTA-tekniikalla. Ristiside oli osittain rispaantunut ja ei olisi itsekseen parantunut. Toipumisennuste oli hyvä. Kaksi ensimmäistä päivää koira oli kolmijalkainen ja sitten alkoi käyttää leikattua jalkaa. 2 viikkoa leikkauksesta oli tikkien poisto ja kaikki näytti loistavalta. Liian hyvään ei pidäkään tottua ja kotona Beo tunki itsensä ovesta sisään kun Figo oli menossa ulos ja jalkaanhan siinä sattui :( Muutaman päivän katselin tilannetta ja sitten paikalliselle lekurille tutkimaan asiaa, röntgenissä ei löytynyt vikaa eli lisää kipulääkettä josta juuri oli päästy eroon. Toipuminen tästä oli todella hidasta ja jalka ei kovin loistava ole vieläkään, helposti ottaa osumaa ulkona koiran ollessa vapaana ja liikkuminen ei ole niin puhdasta kuin toivoisin sen olevan. Olikohan se lokakuuta kun käytiin Kouvolassa tarkastuksessa ja sielläkään ei vikaa jalasta löytynyt, tietenkään tällä reissulla ei tähystetty vaan otettiin tulehdusnäyte ja tunnustelua jne. Alkaa nuo rahallisetkin resurssit olla tiukilla kun vakuutuksen katto tuli täyteen jo kesken polvileikkauksen, uusi kausi alkaa vasta heinäkuun alussa..
Mutta polvi on nyt mitä on. Vielä loppuvuodesta vielä murehdin että tuleeko Figosta enää agilitykoiraa, no, ei tartte niin pieniä enää murehtia, uusi murhe olikin lähempänä kuin arvasinkaan. Tammikuussa Figo alkoi hinkata peräänsä mattoihin ja peräaukon ympärys alkoi punoittaa ja sieltä vuotikin jotain rusehtavaa. Lääkäriin mentiin ja anaalirauhaset olivat hieman tulehtuneet -> anaalityhjennys ja peräpukamarasvaa aukon ympärykseen. Tämä ei kuitenkaan ongelmaa poistanut, peräpää tuhriintui jatkuvasti, punoitus jatkui ja vuoto. Koira hinkkasi itseään ja ulkona halusi istua hangessa tai maata lumella. Uusi lääkärireissu ja lääkäri sanoi ettei ole moista nähnyt, ei kiva kuulla sitäkään. Nyt hoidetaan nimikkeellä perianaalifistelia, lääkityksenä antibiootit ja kortisonia 10 päivää, lisäksi peräaukon ympärystään suihkutetaan HyaloSilver suihketta (loistava aine). Ainoastaan takapuolen hinkkaaminen on nyt jäänyt pois. Jos auttaa niin auttaa ja jos ei niin sitten todennäköisesti autoimmuunisairaus. Tai ehkä jotain muuta. Fisteliaankaan tuo ei ihan suoraan viittaa kun ei ole niitä rakkuloita, mutta on tietenkin mahdollista että ne on siellä piilossa ne reiät. Kaikkihan tässä tuntuu olevan mahdollista paitsi se terve koira :( Nyt on lääkekuuri puolessa välissä ja tilanne aikalailla sama. Alla kuva tältä päivältä, tuo valkoinen on sitä suihketta joka on kuivunut karvoihin, kaikki muu jotain kamalaa. Koirarukka ei ole vielä 3 v ja sairastelu vaan jatkuu. Nyt vaan toivon että lääkkeet auttaa ja tästä päästään, ei tämä ole enää mitään koiran elämää!
sunnuntai 27. heinäkuuta 2014
Se ontuu taas/yhä/vielä, vai miten se meni
Toukokuussa onnuttiin hetki vasenta etujalkaa ja sitten onkin ollut vasemman takajalan vuoro. Toukokuussa ja kesäkuussa Figo kävi osteopaattisella hierojalla, mutta apua ei tähän ongelmaan saatu. Kesäkuussa otettiin borrelioositesti joka oli tietenkin negatiivinen ja kaikki veriarvot näyttivät hyvältä. Kesäkuussa ontuma alkoi vielä pahentua, liikkeessä se näkyy jonkun verran mutta pahimmillaan se on kun koira lähtee makuulta liikkeelle, välillä jalka on kokonaan ilmassa ja pikkuhiljaa laskeutuu sieltä sitten mukaan liikkeeseen. Rasituksella ei ole ontumiseen mitään vaikutusta.
11.7 raahasin koko koiran taas lääkäriin ja otettiin kasa röntgenkuvia. Ja mitä löytyi? Ei niin yhtään mitään! Oikeasti tosi vääristynyttä mennä eläinlääkäriin toivoen että koirasta löytyy jotain vikaa, mutta näin täällä. Mistään kohdasta ei saatu kipureaktiota irti, koirarukka tosin makasi pöydällä niin paniikissa ja jäykkänä että liekö se ollut syynä. Apua ei siis saatu mutta uusia lääkkeitä, kokeilussa oli Norocarp+Gabapentin, aikamoinen de ja vu kun ontuma oli samassa jalassa kuin Jokella ja lääkkeetkin jo ihan samat.. Lääkkeitä kokeiltiin ja mitään iloa ei siitä ollut, ontuma jatkui ihan samanlaisena. Nyt on sitten varattu aika Kouvolaan Esa Kestille 30.7 ja niin toivon että meidän diagnoosi olisi siellä! Figoa itseään ei näytä ontuminen häiritsevän, poika on jopa alkanut nyt uida kepin perässä, asia jota en uskonut näkeväni kun viime vuonna koiraa vielä vedettiin veneen perässä ;) Nyt sitten vain katsellaan mitä keskiviikko tuo tullessaan, jotenkin itse veikkaisin selkäongelmaa kuitenkin kun ontumat tuollalailla vaihtelevat. Tai sitten on koiralla päässä vikaa..
Alla vertailun vuoksi Figon polvet ja Joken nivelrikkoinen polvi, aikamoinen ero, hyvin erottaa kun terveeseen vertaa.
11.7 raahasin koko koiran taas lääkäriin ja otettiin kasa röntgenkuvia. Ja mitä löytyi? Ei niin yhtään mitään! Oikeasti tosi vääristynyttä mennä eläinlääkäriin toivoen että koirasta löytyy jotain vikaa, mutta näin täällä. Mistään kohdasta ei saatu kipureaktiota irti, koirarukka tosin makasi pöydällä niin paniikissa ja jäykkänä että liekö se ollut syynä. Apua ei siis saatu mutta uusia lääkkeitä, kokeilussa oli Norocarp+Gabapentin, aikamoinen de ja vu kun ontuma oli samassa jalassa kuin Jokella ja lääkkeetkin jo ihan samat.. Lääkkeitä kokeiltiin ja mitään iloa ei siitä ollut, ontuma jatkui ihan samanlaisena. Nyt on sitten varattu aika Kouvolaan Esa Kestille 30.7 ja niin toivon että meidän diagnoosi olisi siellä! Figoa itseään ei näytä ontuminen häiritsevän, poika on jopa alkanut nyt uida kepin perässä, asia jota en uskonut näkeväni kun viime vuonna koiraa vielä vedettiin veneen perässä ;) Nyt sitten vain katsellaan mitä keskiviikko tuo tullessaan, jotenkin itse veikkaisin selkäongelmaa kuitenkin kun ontumat tuollalailla vaihtelevat. Tai sitten on koiralla päässä vikaa..Alla vertailun vuoksi Figon polvet ja Joken nivelrikkoinen polvi, aikamoinen ero, hyvin erottaa kun terveeseen vertaa.
tiistai 24. kesäkuuta 2014
VOI1 eli MAAA-LIIII!!
Niin se ykkönen vihdoin tuli :) Muistan kun viime vuonna vielä kuvittelin että ollaan Beon kanssa voittajassa niin kauan että kerätään TK3, joo, ei kerätä :D Nyt äkkiä kuonot kohti erikoisvoittajaa, onhan siellä ihan uudet kujeet, hieman alkoi tuo voittajaluokka kulua on se 11 koetta siellä tarvottiin. Koe nro 10 käytiin hikoilemassa Nurmeksessa 24.5, tuomarina oli Allan Aula ja hellettä oikeesti se 28 ja olosuhteet siis ihan kamalat sen puolesta. Lottorivi näytti tältä:
Paikallaolo 10
Seuraaminen 10 - ei parasta Beoa kuitenkaan, nojasi välillä niin että meinasin kompastua..
Istuminen 10
Luoksetulo 6 - ai, mitä, täh, pysähtyi seisomaan ja jatkoi matkaa ravaten
Ruutu 8
Metallinouto 0 - haisteli maata eikä hakenut kapulaa
Hyppynouto 0 - haisteli maata hypyn jälkeen ja jätti hommat tekemättä
Tunnari 8 - etsi hemmetin kauan oikeaa ja luovutti seisten
Kaukokäskyt 8 - pientä etenemistä
Kokonaisvaikutus 9
VOI2 239 pistettä
Liikkeet oli kahdessa osassa, toinen osa alkoi hyppynoudolla ja ilmeisesti kuumuus iski maliin kovemmin kuin olin luullut. Se siis oikeasti vaan haisteli maata sen sijaan että olisi innokkaasti rynnännyt kapulalle, tuli aika voittajaolo.. Kuitenkin teki ok näiden jälkeen tunnarin ja kaukot,ei voi käsittää. Tokihan Beolla on oikeus ilmaista jos sää ei miellytä, mutta on myös ohjaajalla oikeus potea armotonta ketutusta kun ykkönen jäi 17 pisteen päähän ja jos olisi edes toisen noudon tehnyt niinkuin yleensä niin se olisi ollut siinä. Tämän kokeen myötä tajusin myös että Beo ei osaa luoksetulon seisomista, olen palkannut sen liian nopeasti ja se ei ole tajunnut että palkka tulee siitä että pysähdytään seisomaan nopeasti vaan se on luullut suorittavansa vain pysähdystä ja senhän se nytkin teki ja jatkoi sitten matkaa. Opettavainen reissu siis. Mukana reissussa oli myös Eino-vauva melkein 6 kk, pitäähän joka kokeessa maskotti olla :)
Nurmeksen kokeesta sisuuntuneena kyselin paikkaa Keuruun tokoon ja onneksi siellä meille sellainen oli, tutussa porukassa kisaaminen on aina kivempaa :) Eli 8.6 ja tuomarina Juha Kurtti, tuomari jota ei tarvitse jännittää ja sehän sopii meille. Koe alkoi kivasti kun kisapaikalle pääsin, oli koe jo voittajaluokan osalta käynnissä :D Aamusta oli niin paljon poisjääneitä että luokka aloitettiin etuajassa yksilöliikkeille, paikkamakuu tuli sitten lopuksi. Tämä sopikin ihan hyvin kun lämpötila alkoi olla nousussa ja aurinko vaan paistoi..
Paikallaolo 8 - toisella alas, vetelä mali
Seuraaminen 9
Istuminen 10
Luoksetulo 9 - tuli ravilla koko matkan, mutta hyvät pysähdykset
Ruutu 8
Metallinouto 8 - toi kapulan ja seisoi edessä, annoin toisen käskyn ja se vaan tuijotti seisten
Hyppynouto 7 - seisoi ja toisella käskyllä istui eteen niinkuin kuuluu
Tunnari 7 - luovutti seisten ja etsi kapulaansa ihan kamalan kauan
Kaukokäskyt 9,5 -parhaat kaukot ikinä! Ei yhtään tuplakäskyä ja liikkui n. 15 cm :)
Kokonaisvaikutus 10
VOI1 272 pistettä ja sijoitus 1/5
Mitäs nyt sitten? Pitäisi varmaan kouluttaa Piukkista nyt niin että syksyllä kehdataan mennä erikoisvoittajaan keikkumaan. Isoin ongelma tällä hetkellä tuntuu olevan liikkeestä seisomaan jääminen, ei mali enää muista mitä se on :D
sunnuntai 27. huhtikuuta 2014
Pähkinätön Figo
11.4 poistettiin Ilomantsissa Figolta molemmat kivekset, kumpikaanhan näistä ei ollut siellä oikeassa paikassa. Toinen löytyi nivuskanavasta aika läheltä kivespussia ja toinen oli ihan rehellisesti vatsaontelossa. Samaan nukutukseen otettiin sitten takajalkojen kannusten poisto, Figollahan nämä aarteet oli molemmissa jaloissa ja toinenkin vaan ihan pelkän nahan varassa roikkuva kynsi. Kaikki tikit otettiin pois 22.4, mutta molemmat jalkahaavat ovat vielä vähän auki niin niissä pidetään siteitä tuonne 29.4 asti, sitten pitäisi olla koiran taas kasassa. 
Figolla oli nyt tikkien takia ihan hyvä saikku ja sen kyllä huomaa :D Ja oikeesti hyvällä tavalla, outoa :) Seuraaminen on ottanut uuden suunnan eli edistymisen. Onhan tätä tässä jo jonkun aikaa rakennettukin sairaslomien välissä. Kainalopalkkaa olen käyttänyt ja nyt jo toimii tosi hyvin niin että palkka on liivin takataskussa (josta se on hemmetin hankala singota oikeaan suuntaan tilanteen eteen tullessa). Eilen tehtiin eka kertaa paikallaoloa muiden koirien kanssa. Kovastihan tuo häiriötä otti, mutta malttoi kuitenkin pääsääntöisesti makoilla paikallaan, itse olin parin metrin päässä. Silloin kun Figo nousi niin tuli kuitenkin vain suoraan luokseni, kai sillä jotain ajatuksiakin päässä siis liikkuu. Ja tottelevaisen koiran kuvat ovat eiliseltä, kuvaaja Päivi Saoud.
sunnuntai 30. maaliskuuta 2014
Vuoden ensimmäinen tokofiasko, jospa myös viimeinen?
Eilen tuli korkattua tokojen osalta tämä vuosi, paikkana Joan halli Liperissä ja tuomarina Tommi Varis. Itsellä on flunssa tässä ollut riesana ja koira sen mukaisella aktiviteetilla ollut, eli maataan sohvalla. Lisäksi tein varmaankin virheen siinä että annoin Beon haistella ennen koetta pissoja ja ehtihän vauhdikas herra nuoleskellakin niitä, mutta joka tapauksessa meno oli samantyyppistä kuin olisi betoniporsasta kisakehässä talutellut, nautintoa..
Paikkamakuu 8 , tokalla käskyllä maahan, vasta..
Seuraaminen 7,5 , oikein hienoa menoa mutta sen pitäisi kuulemma olla hiljaa? Outoa.
Istuminen 0 , ei se pysty, se tahtoi seistä vaikka annoin toisen käskynkin
Luoksetulo 0, ei se pysty pysty pysähtymään, seisomaan jäi toisella käsimerkillä, samoin maahanmeno ja siitä ei voinut tulla luokse kuin vasta toisella käskyllä
Ruutu 9,5 , ankka-vihjeellä hienosti paikallisti ruudun ja kaikki meni nappiin :) Kuulemma olisi saanut olla tiiviimpi seuraaminen lopussa
Hyppynouto 8 , pitäisi kuulemma tämäkin tehdä ilman ääntä
Metallinouto 8 , vino luovutus
Tunnari 0 , haisteli tarkkaan, otti väärän ja jäi luovuttamaan sitä seisten eli itsekin tajusi että ei mennyt nappiin
Kaukot 0 , kolmannella käskyllä maahan!! Siis siinä aloituksessa, kaamea otus. Muuten tosi hienot kaukot, eteni 20 cm.
Kokonaisvaikutus 8 , mukavan näköistä menoa ja tuomarin mukaan ei hiekka jäänyt tämän koiran jälkeen pöllyämään ;)
Yhteensä 140 ja VOI0
Ja mahtavinta on se että lähimaillakaan ei ole kisoja lähiaikoina, joudutaan nyt odottelemaan 2 kk ennen seuraavaa koetusta ellei lähdetä pidemmälle kisaamaan. Kaikenhan tuo otus osaa, mutta milloin se tekee kaiken samassa kokeessa oikein?
Paikkamakuu 8 , tokalla käskyllä maahan, vasta..
Seuraaminen 7,5 , oikein hienoa menoa mutta sen pitäisi kuulemma olla hiljaa? Outoa.
Istuminen 0 , ei se pysty, se tahtoi seistä vaikka annoin toisen käskynkin
Luoksetulo 0, ei se pysty pysty pysähtymään, seisomaan jäi toisella käsimerkillä, samoin maahanmeno ja siitä ei voinut tulla luokse kuin vasta toisella käskyllä
Ruutu 9,5 , ankka-vihjeellä hienosti paikallisti ruudun ja kaikki meni nappiin :) Kuulemma olisi saanut olla tiiviimpi seuraaminen lopussa
Hyppynouto 8 , pitäisi kuulemma tämäkin tehdä ilman ääntä
Metallinouto 8 , vino luovutus
Tunnari 0 , haisteli tarkkaan, otti väärän ja jäi luovuttamaan sitä seisten eli itsekin tajusi että ei mennyt nappiin
Kaukot 0 , kolmannella käskyllä maahan!! Siis siinä aloituksessa, kaamea otus. Muuten tosi hienot kaukot, eteni 20 cm.
Kokonaisvaikutus 8 , mukavan näköistä menoa ja tuomarin mukaan ei hiekka jäänyt tämän koiran jälkeen pöllyämään ;)
Yhteensä 140 ja VOI0
Ja mahtavinta on se että lähimaillakaan ei ole kisoja lähiaikoina, joudutaan nyt odottelemaan 2 kk ennen seuraavaa koetusta ellei lähdetä pidemmälle kisaamaan. Kaikenhan tuo otus osaa, mutta milloin se tekee kaiken samassa kokeessa oikein?
sunnuntai 23. maaliskuuta 2014
Kun harvoin päivittää niin tulee enemmän asiaa :)
Johan onkin taas aikaa siitä kun on viimeksi "ehtinyt" kirjoitella. Viime päivityksen jälkeisenä yönä meille syntyi perheeseen yksi ihmistaimi lisää ja se onkin vienyt aikaa koneella istumisesta, koirien kanssa on kuitenkin ehditty jotain tehdä. Aloitetaan vaikka Figon kuulumisista.
Helmikuun loppupuolella Figo pääsi taas Koirasportissa osteopaattisen hierojan käsittelyyn ja olihan siellä saa lukkoja rangassa, mutta selässä oli sentään jonkun verran joustoa tällä kertaa! Jotain hyvää sentään. Hieman oirelua oli ennen käsittelyä, tällä kertaa ontui vasenta takajalkaa kun syksyllä se oli oikea. Ontuminen katosi taas käsittelyn jälkeen, eli ei tarvitse miettiä missä vika oli.
Figon kanssa saimme agilityryhmäpaikan vuoden alusta, mutta siellä on harvemmin tullut käytyä kun päivisin olemme hallille päässeet treenaamaan omalla ajalla ja hallilla on sama rata pystyssä sunnuntaista torstaisin, eli sinne on helppo mennä kun ei tarvitse mitään esteitä kanniskella. Figo kyllä nauttii agista, vauhtia ja ääntä lähtee enemmän kuin kahdesta ensimmäisestä agibelgistäni yhteensä! Figon kanssa on kuitenkin suhteellisen vähän agia tehty, mutta tämä koira oppii nopsaan. Irtoaminen onnistuu jo hyvin ja putket imevät hyvin, kepit ovat myös mieleinen este kun niitä on päästy kotosallakin paljon tekemään. Figo tosin osaa jo olla aika sika radalla ja menee välillä juuri sinne minne itse tahtoo, toisaalta hieno ominaisuus ja tiedänpähän etten ole ainakaan vauhtia päässyt tältä otukselta poistamaan.
7.3 pääsimme Poksilla kouluttaneen Sari Vähäniityn koulutukseen ja kyllä se olikin mukavaa kun joku sanoi mitä tehdä, tosin se mitä käskettiin tehdä ja mitä minä tein ovatkin sitten ihan eri juttu ;) Kontakteja ei radassa tehty kun ne ovat vielä kesken, turha niiden kanssa kiirehtiä. Vaikeuksia ohjaajalle tuottivat kakkosesteen niisto ja tarpeeksi ripeä liikkuminen, jotenkin tuntuu että kroppani kuvittelee vielä olevansa raskaana ja raahustaa sen mukaan sitten :D
Tokoa on tehty kotosalla ja tänään päästiin superhäiriöön kun tokoporukalla vuokrattiin Joan halli kahdeksi tunniksi. Oli mukava huomata että häiriöstä huolimatta Figo teki kanssani ja jaksoi leikkiä, nyt uusin lemppari on saalisrätti, pentuna sillä on viimeksi riehutettu. Seuraamisessa ollaan päästy jo tekemään muutamaa askelta niin että kontakti vielä pysyy huikeana, tällä hetkellä käytössä kainalopalkka ja sinne tuo rätti hyvin sujahtaa piiloon. Melkein joka päivä on jotain saatu treenattua, mutta eihän tässä minnekään kiire ole, jos nyt koira vaan pysyisi ehjänä edes!
Haaveissa oli saada Figo MH-luonnekuvaukseen tänä keväänä, mutta eihän niitä nyt lähimailla tunnu sitten olevan ollenkaan nyt! Pitää joko luopua haaveesta tai lähteä jonnekin kaus, jos vaikka Keski-Suomen reissun kanssa samaan saisi ujutettua sen ja vaikka Beolle tokokokeen..
Ja sitten maisteri Beo! Beo täyttti 26.2 huikeat 8 vuotta :) Synttärin kunniaksi paistettiin grillipaikalla makkaraa ja Beo sai tietenkin omansa. Verikokeissa kilpparin takia Beo kävi 14.3 ja puhtaat paperit saatiin, kaikki arvot oikeissa rajoissa ja lääkitys jatkuu ennallaan. Selkä oireili kun pakkaset olivat kireitä, nyt on ollut parempi vaihe taas. Oireita ilmaantuu nyt vaan jos joku (lue Eeli..) heittää Beolle ilmaan jotain ja mali pomppaa perässä. Näistä kopin otoista tulee kipuja etenkin kun koira sitten levossa ollessaan liikahtaa niin kaikki kuulee kyllä mihin sattuu :( Beolla on painokin laskenut nyt rutkasti, massaa malissa on enään 30,2 kg, nuorena poikana paino oli 32 ja kilpparidiagnoosin aikaan 38..
Tokoa on tehty ja ainakin olemme talven aikana saaneet ruutuun intoa lisää! Ruudussa on nyt ollut palkkana vinkuva karhulelu (uskokaa tai älkää mutta Beo sai sen joululahjaksi ell-asemaltaan) ja Beo rakastaa vinkuja! Paljon on tehty myös suorien edessä istumisten eteen (noudot ja luoksetulo), nämähän viime vuonna olivat mitä sattuu.. Nyt olisi vuoden ensimmäinen koitos edessä 29.3 ja toivon mukaan se olisi se viimeinen voittajaluokan koe, nyt niitä on jo kahdeksan takana :D Jokke-vainaan kanssa se oli se koe nro 10 joka päästi meidät etenemään, toivottavasti Beon kanssa tässä parannamme.
Olihan tässä taas asiaa :) Seuraava päivitys toivon mukaan kertoo hienosta 1-tuloksesta jonka Beo toi kotiin tokokokeesta ;)
Helmikuun loppupuolella Figo pääsi taas Koirasportissa osteopaattisen hierojan käsittelyyn ja olihan siellä saa lukkoja rangassa, mutta selässä oli sentään jonkun verran joustoa tällä kertaa! Jotain hyvää sentään. Hieman oirelua oli ennen käsittelyä, tällä kertaa ontui vasenta takajalkaa kun syksyllä se oli oikea. Ontuminen katosi taas käsittelyn jälkeen, eli ei tarvitse miettiä missä vika oli.
Figon kanssa saimme agilityryhmäpaikan vuoden alusta, mutta siellä on harvemmin tullut käytyä kun päivisin olemme hallille päässeet treenaamaan omalla ajalla ja hallilla on sama rata pystyssä sunnuntaista torstaisin, eli sinne on helppo mennä kun ei tarvitse mitään esteitä kanniskella. Figo kyllä nauttii agista, vauhtia ja ääntä lähtee enemmän kuin kahdesta ensimmäisestä agibelgistäni yhteensä! Figon kanssa on kuitenkin suhteellisen vähän agia tehty, mutta tämä koira oppii nopsaan. Irtoaminen onnistuu jo hyvin ja putket imevät hyvin, kepit ovat myös mieleinen este kun niitä on päästy kotosallakin paljon tekemään. Figo tosin osaa jo olla aika sika radalla ja menee välillä juuri sinne minne itse tahtoo, toisaalta hieno ominaisuus ja tiedänpähän etten ole ainakaan vauhtia päässyt tältä otukselta poistamaan.
7.3 pääsimme Poksilla kouluttaneen Sari Vähäniityn koulutukseen ja kyllä se olikin mukavaa kun joku sanoi mitä tehdä, tosin se mitä käskettiin tehdä ja mitä minä tein ovatkin sitten ihan eri juttu ;) Kontakteja ei radassa tehty kun ne ovat vielä kesken, turha niiden kanssa kiirehtiä. Vaikeuksia ohjaajalle tuottivat kakkosesteen niisto ja tarpeeksi ripeä liikkuminen, jotenkin tuntuu että kroppani kuvittelee vielä olevansa raskaana ja raahustaa sen mukaan sitten :D
Tokoa on tehty kotosalla ja tänään päästiin superhäiriöön kun tokoporukalla vuokrattiin Joan halli kahdeksi tunniksi. Oli mukava huomata että häiriöstä huolimatta Figo teki kanssani ja jaksoi leikkiä, nyt uusin lemppari on saalisrätti, pentuna sillä on viimeksi riehutettu. Seuraamisessa ollaan päästy jo tekemään muutamaa askelta niin että kontakti vielä pysyy huikeana, tällä hetkellä käytössä kainalopalkka ja sinne tuo rätti hyvin sujahtaa piiloon. Melkein joka päivä on jotain saatu treenattua, mutta eihän tässä minnekään kiire ole, jos nyt koira vaan pysyisi ehjänä edes!
Haaveissa oli saada Figo MH-luonnekuvaukseen tänä keväänä, mutta eihän niitä nyt lähimailla tunnu sitten olevan ollenkaan nyt! Pitää joko luopua haaveesta tai lähteä jonnekin kaus, jos vaikka Keski-Suomen reissun kanssa samaan saisi ujutettua sen ja vaikka Beolle tokokokeen..
Ja sitten maisteri Beo! Beo täyttti 26.2 huikeat 8 vuotta :) Synttärin kunniaksi paistettiin grillipaikalla makkaraa ja Beo sai tietenkin omansa. Verikokeissa kilpparin takia Beo kävi 14.3 ja puhtaat paperit saatiin, kaikki arvot oikeissa rajoissa ja lääkitys jatkuu ennallaan. Selkä oireili kun pakkaset olivat kireitä, nyt on ollut parempi vaihe taas. Oireita ilmaantuu nyt vaan jos joku (lue Eeli..) heittää Beolle ilmaan jotain ja mali pomppaa perässä. Näistä kopin otoista tulee kipuja etenkin kun koira sitten levossa ollessaan liikahtaa niin kaikki kuulee kyllä mihin sattuu :( Beolla on painokin laskenut nyt rutkasti, massaa malissa on enään 30,2 kg, nuorena poikana paino oli 32 ja kilpparidiagnoosin aikaan 38..
Tokoa on tehty ja ainakin olemme talven aikana saaneet ruutuun intoa lisää! Ruudussa on nyt ollut palkkana vinkuva karhulelu (uskokaa tai älkää mutta Beo sai sen joululahjaksi ell-asemaltaan) ja Beo rakastaa vinkuja! Paljon on tehty myös suorien edessä istumisten eteen (noudot ja luoksetulo), nämähän viime vuonna olivat mitä sattuu.. Nyt olisi vuoden ensimmäinen koitos edessä 29.3 ja toivon mukaan se olisi se viimeinen voittajaluokan koe, nyt niitä on jo kahdeksan takana :D Jokke-vainaan kanssa se oli se koe nro 10 joka päästi meidät etenemään, toivottavasti Beon kanssa tässä parannamme.
Olihan tässä taas asiaa :) Seuraava päivitys toivon mukaan kertoo hienosta 1-tuloksesta jonka Beo toi kotiin tokokokeesta ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)