Rauta-ajan loppu

31.1 klinikalla odottelemassa

Vihdoin 31.1 pääsi Figo raudoistaan. Aamulla mentiin lääkärille ja röntgenin jälkeen saatiin lupa rautojen poistoon. Poisto menikin nopsaan ja jo ennen puolta päivää oli koira valmis, minä kun haaveilin hetken rauhallisuudesta.. Rautojen poiston jälkeen vielä jatkui antibioottikuuri ja sidettä myös piti pitää ja vaihdella parin päivän välein. Kontrollikuvia jalasta ei enää tarvitse ottaa ellei tule mitään oireita. 3 viikkoa remmieloa poiston jälkeen oli aika 
julma tuomio, Figon narussa kävelytys ei ole kovin nautinnollista. Tosin en tiedä uskaltaako sitä enää ikinä edes vapaaksi pästää, niin hauraalta se vaikuttaa ja aivottomalta. Nytkin se pitäisi pitää leikkimättömänä ja hyppimättömänä, tänäänkin mokoma pöllö pomppasi takakonttiin salamana kun vain sain luukun auki.. Silmiä selkään ja muita hyviä ominaisuuksia tässä kaivataan.

10.2 loppui antibiootit ja samaten side otettiin jalasta pois. Figo oli selvästi jo rautojen poiston jälkeen vähemmän kiinnostunut nuolemaan jalkaansa ja iloinen yllätys olikin kun koira ei jalkaansa nyt koko ajan nuolekaan. Ensimmäinen kuntoutuskin on jo varattu, 20.2 mennään vesijuoksumatolle opettelemaan kadonneen jalan käyttöä. Jännä nähdä miten samanlaista tämä kuntoutus tulee olemaan kuin Joken kanssa, olisi jo välillä kiva vaan harrastaa koirien kanssa eikä vain huoltaa niiden rikkoutuneita osia. Remmieloa vielä 1,5 viikkoa edessä, olisi pitänyt aloittaa 12 viikkoa sitten jonkunlainen puruluulaskuri, niitä on meinaan mennyt kymmeniä! Muuten Figon ruokahalu onkin kadonnut, kyllä se herkkuja syö, mutta suurin osa ruuasta jää kuppiin. Samaten monet herkutkin epäilyttävät kun Lontus-rukka pelkää että niihin on piilotettu lääkkeitä, kuurin viimeiset napit pitkin jo tunkea suoraan kurkkuun kun eivät herkuissa alas menneet. 

Figo ei sitten tule ikinä sohvalle. No ei tullut nelijalkaisena, tämä  kuva otettu vielä rautojen kanssa.

Nyt sitten odotellaan vielä melkein kuun loppuun että Figo saa aloittaa normaalin elämän, olisi kiva pitää sitä pihallakin irti että pääsisi toteuttamaan itseään lumessakin. Luntahan ei silloin vielä ollut kun jalka meni, hukkaan menee nuoren koiran talven odotellessa. 

Yllättävän hyvin Figo jalallaan kävelee jos vauhti on hiljainen, kovassa vauhdissa jalka unohtuu ylös ja vaihto-askel-hyppy meno alkaa. 

5 yötä raudattomuuteen

Niin se aika rientää kun on mukavaa, tai sitten ei niin mukavaa. Huomenna tulee jo 10 viikkoa siitä kun Figo teki kohtalokkaan hypyn terassilta ja katkoi jalkansa. Rautojen poistoon sain varattua ajan 31.1, eli helmikuu päästään aloittamaan ilman rautaa. Vielä on vain arvausten varassa että mitä sitten tehdään kun rauta on poissa, tuskin koira heti on valmis normaalielämään ja lumihankijuoksuihin, jäähän luuhun vielä läpireiätkin ja lihakset jalassa ovat ties missä kunnossa. Kiinnostavaa aikaa siitäkin varmasti tulee!

Figo on viettänyt yllättävän stressitöntä aikaa rautojen kanssa. Nyt muutaman viikon ajan hyvältä ovat maistuneet siteet jalassa ja kauluri on pitänyt muistaa laittaa yöksi päähän, välillä jo mentiin ilman sitä mukavasti. Kauluri päässään Figo muistaa törmätä jokaiseen seinään ja heittäytyä makaamaan makuuhuoneiden edessä olevia portteja pitkin, ne äänet yössä ovat ihania..

Kilpikonna Beo

Beolla oli kilpparikontrolli 27.12, pitihän vuoden loppuun saada vielä yksi ell-käynti lisää ;) Tulos yllätti, oltiin jo liikalääkitystä arvuuteltu, mutta tulos olikin 17,9. Viime kontrollissa arvo oli 32, rajathan tässä hyväksyttyyn ovat 17-54, eli aika alhainen arvo kuitenkin. Painokin oli Beolla pompsahtanut, takin ja remmin kanssa sitä oli 36,4 kg, normaalihan olisi se 32-33 kg. 
En usko että paino on pelkästään liikunnan vähyyden vuoksi noussut noin paljon, Beohan ei nyt liiku kuin lenkillä kun juoksuttaja on sairaslomalla. Lääkärin kanssa asiasta keskusteltiin ja lopulta tultiin tulokseen että nostetaan Beon tyroksiiniannosta, aiemmin se oli 400 mg*2, ja nyt 500*2. Seuraava kontrolli on helmikuun lopussa. Nyt pitäisi saada aikaiseksi Beon siirtäminen EJ-rekisteriin, ja sitten pidellään vaan peukkuja pystyssä ettei selkä napsahda :O

Rekikoirien aatelia

Kontrollikuvista jouluiloa

Ja tuomio oli mukava, kuukauden päästä voidaan raudat poistaa! 
Eilen käytiin kuvissa ja Figo olikin aika vetämätön sitten loppu päivän, tai vetihän se ulkona narussa, mutta ei niinkään sisällä rallia. Pakkaset ovat ja alkaneet rasittaa kaikkien hermorakennetta, luonnollisesti ulkoilu on Figolla kaikkein hankalinta kun on metallia jalka täynnä. Puuilosta ostikin komeat hevosten fleecepintelit, pinteli aina kääräistään jalkaan kun lähdetään ulos ja niskaan heitetään lisäksi miehekäs Hurtan takkia ja se on siinä. Ja aikaa kuluu, ja vielä kun sinne ulos useimmiten pitää ottaa mukaan pieni herra vaunuineen niin meillä ei pissalenkeille kovin vauhdilla selvitä..

Figo on kyllä yllättävän hyvin selvinnyt toipilasajasta, lihakset on tietenkin aivan kateissa jalasta ja selkä jumissa, mutta päänuppi tuntuu olevan vielä kohtuullisessa kunnossa. Hierojaan on otettu yhteyttä ja sitä iloa olisi molemmille koirille tarjolla sitten vuoden vaihteen jälkeen, se saa luvan olla koirian joululahja. 

Lontukselle ostin älypelinkin jolla lapsinero on voinut pelailla. Pitkäkestoinen ilo se ei ole, n. 2 min ja herkut syöty ja sitten revitäänkin osia irti, ja Beo kuolaa vieressä koska verensokerit jo laskee kun ei tuntiin ole saanut ruokaa.. Molemmat sitten saavat pelillä pelailla. Ennen pakkasia päästiin jo kohtuullisesti liikkumaan, matkasta en tiedä, mutta ajallisesti reilu puoli tuntia metsätietä kiidettiin ja yleensä vielä 2 kertaa päivässä. Hyvin Figo jo jalkaa käyttää, lääkärikin siitä erikseen mainitsi :) Lääkäri sanoi myös että kun rautojen reiät löystyvät niin yleensä siinä vaiheessa tulee takapakkia liikkumisen kanssa, eli ei sitten pahemmin sitä säikähdetä. Kuvassa vieressä Figon jalka tänään putsauksen aikaan, aika siistiä on jo!

Kohta kolme viikkoa takana

Maanantaina 3.12 poistettiin Figon jalasta jo tikit, eli ensimmäiset 2 viikkoa selvittiin kunnialla. Haava näytti hyvältä ja lääkärin mukaan kaikki oli normaalia. Päivittäinen putsaus alkaa jo sujua rutiinilla, Beo verannalle ja Figolle koppa päähän ja hommiin. Rautojen reiät vuotavat jonkun verran vielä, vähän on vaihtelua että mikä on milloinkin pahin ja välillä ihan kuivatkin kohdat ovat punaisena. Kontrollikuvauksen ajankohta osuisi juuri joululle ja pitääkin soitella että voisiko sitä aikaistaa, muuten menee varmasti reilusti yli sen 6 viikkoa ja olisi jo kiva tietää missä mennään. Särkylääkkeitä on nyt vähennette, enää menee 1 Norocarp iltaisin, viimeinen Tramal syötiin viikko sitten, tietenkin sitten tarpeen mukaan annetaan lisätroppia. Alla kuvia Figo-rukasta jalan putsauksen aikaan, ei se oikeasti noin kovasti kärsi kuin kuvassa näyttää.

 Pihalla Figo kulkee kuin mielenköyhä, ja kivahan sitä on sitten ulkoilutella, not. Nyt ollaan jo pidempää lenkkiä tehty, eli n. 800 m tulee matkaa yhteensä jo. Ihmeen hyvin tämä pellossa kasvanut koira on oppinut tekemään tarpeensa remmissä ja jopa nopeastikin!

Ei suutarin lapsilla kenkiä, eikä harrastajan koiralla jalkaa

Sunnuntaina 18.11 Figo hyppäsi alas terassilta kohtalokkain seurauksin. Figo kaatui terassin lähellä olevaan ojaan ja oikea etujalka meni poikki, tyypillistä tuuria. Jalka meni puoli kolmen aikaan ja päivystävälle päästiin vasta kahdeksan jälkeen illalla, onneksi meidän talous on varustettu koirien särkylääkkeillä.. Päivystävä laittoi lastan jalkaan ja sillä piti selvitä maanantaihin. Nukuin olohuoneen lattialla Figon kanssa, makuulle Figo suostui menemään vain puoliksi päälleni ja niin se yö vietettiin. Ressukka itki pitkin yötä ja aamuyöstä oli sitten laskenut alleenkin :( Voi vain kuvitella millaiset kivut sillä on ollut! 

Maanantai aamuna viimein pääsin puhelimella läpi ortopedi Jari Ahon klinikalle ja saimme lähteä heti sinne ajamaan. Lääkärissä koiralle rauhoitteet ja kuviin, 2 luuta poikki jalasta. 

Lääkärillä oli kiirettä, mutta sanoi että yrittää ehtiä leikkamaan Figon jossain välissä. Neljän aikaan sitten meninkin jo leikattua koiraa hakemaan. Jalan sisään ei onneksi tarvinnut metallia laittaa, vaan tuet tulivat ulkopuolelle.

Aikataulu on alustavasti seuraava: 14 päivää tikit pois haavasta, 5 viikkoa kontrollikuvaus ja 10 viikkoa raudat pois. Eli tammikuun loppuun olisi Figo rautajalka. Lääkityksenä on nyt antibiootti aamuin illoin rautojen poistoon asti, Norocarp 50 mg aamuin illoin viikon ja sitten kerran päivässä viikon verran ja lisäksi Tramal tarvittaessa, eli olen huumannut koiran Tramalilla nyt aamulla ja illalla, ihan vaan varmuuden vuoksi.
Ongelmallisinta tuntuu tässä vaiheessa vielä olevan siteiden vaihto ja haavojen putsaus joka pitää tehdä päivittäin. Ensimmäinen yritys tiistaina päättyi tappioon, joten ensimmäinen putsaus tehtiin keskiviikkona lääkärissä. Samalla reissulla ostimme myös kuonokopan jotta homma saadaan onnistumaan, ja on se nyt onnistunutkin vaikka koiraan selvästi sattuu, mutta minkäs teet. 

Figo kyllä toipuu huimaa vauhtia, tänään jo nosti jalkaa pissatessa ja hieman jo kävelee rikkinäisellä jalalla, tiedä sitten onko tuo hyväksi vai ei. Pentu ei muutenkaan tunnu aina muistavan että on kipeä, yrittää leikkiä Beon kanssa ja pomppii ihmisiä vasten, olisi portaatkin tahtonut itse kiivetä, tästä ei tule liian helppo toipilasaika.

Sisällä LontusPontus on onneksi tosi rauhassa, pienellä aidalla Figolle on tehty oma tila ettei Eeli päivisin pääse raudoissa roikkumaan (se vasta olisikin pienen pojan mieleen se..).

Itse näin Figon loikan ja loukkaantumisen ja se kuva ei vaan lakkaa pyörimästä mielessä, ihan kamalaa :( 
Alkaa vähän jo tuntua siltä että koiraharrastus on liian vaikeaa, koirat ei vaan pysy ehjinä, mikä ihme siinä voi olla. Beo on onneksi nyt oireeton ja hyvinkin motivoitunut, joten viihdytetään herra malinoissia tokoilemalla ahkeraan. Kohta pitää varmaan alkaa miettiä Figolle jotain ihme temppujen opettamisia ettei sen kuuppa vallan poksahda..

Leirireissu

Kätevästi poikien kasvattajat päättivät pitää kasvateille tarkoitetut koulutustilaisuudet peräkkäisinä viikonloppuina, eli samoilla ajoilla päästiin molempiin.

13.10 oli Ketunpolun koulutuspäivä Mäntässä. Figon kanssa osallistuimme hakuun jossa kouluttajana oli ennalta tuttu Hanna-Leena Hurme-Juurakko Keuruun koiraporukoista. Figolla oli aikamoinen tauko hausta ennen tätä ja poika olisi metsässä mieluiten vaan katsellut ihmisiä kauempaa. Kokeiltiin sitten hajuhakua niin että haettiin haju ja lähetystä ennen maalimies vielä huusi Figoa,tulihan sitä intoa sitten jo viimeiselle ukolle enemmän. Beokin pääsi yhden ukon etsimään, Minna kiipesi hirvitorniin ja Beolla oli kivaa, hienosti Beo kyllä pelittää :)

Metsän jälkeen mentiin sitten pääpaikalle vielä ja siellä Timo leikitti koiria, vietin nostatusta. Figo ei juurikaan ole vieraiden kanssa leikkinyt ja katselikin ensin touhua kummissaan kun iso mies heilutti isoa patukkaa pienen koiran edessä. Kyllä se Figokin lopulta innostui, mutta ei se leikki samalle tasolle päässyt kuin ohjaajan kanssa patukalla leikkiessä. Figo onkin nyt syttynyt patukkaan ihan tosissaan, narupallo ei ollenkaan niin hyvä juttu ja Figo ei osaa töitä tehdä jos patukka on esillä, eli palkan on oltava piilossa. Lopuksi vielä oli ne pakolliset joukkovalokuvaukset, hyvin samannäköisiä koko F-pentue, se ainakin kävi selväksi. Lisäksi Figon veli Rico on aikalailla samaa maata kuin Figo, eli aikamoinen hulivili jos kauniisti sanotaan..

Ruuti-veli ja Figo

 

F-lapsia, Figo luonnollisesti keskellä..

20.10 oli sitten Giramin-leiriä Keuruulla, lauantaina osallistuimme Figon kanssa hakuun jossa kouluttajana oli Elina Niemi. Hajuhakuja taas tehtiin ja Figo oli selvästi enemmän oikeilla jäljillä nyt. Saatiin hajuhakuun nyt lisää selvyyttä, asiassa edetään niin että:
- keskilinjalla "lähetetään"koira samalla lailla kuin oltaisiin oikeasti sitä lähettämässä, sitten lähdetään koira narussa suoraan kohti maalimiestä
-kun koira saa hajun, takaisin sinne mistä alunperin lähetettiin ja koiran ollessa hereillä tehdään lähetys
- ohjaaja menee AINA maalimiehen luo,maalimies ei tuo koiraa pois, tähän oli hyvät perustelut sekin että kokeessakin ohjaaja aina menee maalimiehelle, lisäksi nuori koira saa tästä tukea kun ei itsekseen tarvitse selvitä vieraan kanssa
- kun hajuhaku alkaa olla selvempää on välivaiheena se että mennään hakemaan hajua ja kun huomaa että koiraa saa hajun-> päästetään remmistä ja koira saa mennä maalimiehelle
- hajuhaun tarkoituksena on opettaa koira tekemään suoria pistoja
- lisäksi korostettiin sitä että maalimiesten pitää kiertää piiloille kaukaa edestä ettei tule hajuvanoja, lisäksi kun on piilot käytössä niin ohjaajien pitäisi myös kiertää piiloille eikä mennä suoraan. Selviä juttujahan nämä,mutta tuppaavat unohtumaan helposti.
Kaiken kaikkiaan Figo teki metsässä hienosti, nyt pitäisi vaan päästä jatkamaan!

21.10 oli vuorossa tokoa Ison Kirjan nurmella, kouluttaja Katja Kiviaho ja estradille pääsivät molemmat koirat, lisäksi Eeli oli mukana yleisönä rattaissa.
Figon kanssa aiheena oli rauhallisempi sivulletulo ja kuinka lähdetään tästä tekemään oikeaa seuraamista. Figon vekkulina tyylinä kun on hypähtää kättäni kohti sivulle tullessa, selvä jäänne käsiavusta. Tähän olikin helppo neuvo, kilju kun koira osuu käteen, ei tarvinnut paljon huutaa kun meno jo rauhoittui. Lisäksi kävi hyvin selväksi että ohjaajan pitää olla aktiivisempi, helposti sitä vaan kangistuu tekemään samaa ja olettaa että koirakin diggaa. Lisäksi Figon kanssa tehtiin ruudun alkeita (viedään lelu yhdessä ruutuun ja näytetään siellä mikä on se toivottu kohta) ja saatiin käsky aloittaa tunnaritreenit myös. Hyvin selväksi kävi että lisää häiriötä tarvitaan Figon treeneihin, kumman rauhallista omalla kentällä onkin treenata vaikka Eeli yrittää kyllä välillä parhaansa..

Ja Beo, voi Beo. Ongelmat nimeltä ruutu ja tunnari. Ensin se ruutu. Tuli hyvin selväksi että koira on ihan ulalla ja etsi nenällään palkkaa ruudusta, ruudun takaa, sivulta jne, iloinen juoksentelija. Neuvot saatiin eli opetetaan koira hakemaan se oikea paikka ruudusta ilman käsiohjausta, käydään ensin näyttämässä ruutu ja palkkaa ei jätetä ruutuun kun se nenä käy liikaakin. Lähetykset vaan parin metrin päästä, oikeaan kohtaan seis ja ohjaajan pitää malttaa ettei säntää palkkaamaan (juu, helppo nakki..). 

Toisen kierroksen aiheena tunnari. Eka tehtiin kasan kanssa ja Beo teki tosi hienosti. Toinen samallalailla ja Beo laittoi herneet nenään ja lopetti haistelun, ei tarvinnut ongelmia hirveästi kaivella esiin :P No miten se korjattiin: kasa vääriä ja oma pitää piilottaa, koira jätettiin lähetyspaikkaan, ohjaaja meni kapuloiden viereen ja sieltä käsky. Otti se aikansa, mutta homma alkoi pelittää, Beon nenä koki heräämisen! Nyt sitten tätä tehdään ja pikkuhiljaa omaa jätetään vähemmän piiloon ja ihan väärien väliin, jospa ne kisakentät vielä meitä kutsuu!

Lopuksi oli ryhmäpaikallaoloja, Beo teki evl-paikallamakuun ilman ongelmia, keskittyminen olisi voinut olla parempi ohjaajan sivulla, mutta eihän osa-aikaeläkeläiseltä voi hirveästi vaatia. 
Figo teki istumisen ja paikallamakuun rivin reunimmaisena, palkkaa tuli suuhun koko ajan ja ohjaaja seisoi noin parin sentin vieressä :D Oli se sentään rauhassa paikallaan,vaikka vieressä oli ihqu labukka Kiila.
Lisäksi pitää vielä ihmetellä että miten hyvin Eeli jo ymmärtää koiraharrastuksen päälle, nuoren herran mukanaolo onnistui loistavasti :)

Kivasti saatiin uutta vinkkiä ja jaksetaan nyt taas kotona tahkota, lisäksi ilmoittauduttiin mukaan POKSin kisaavien tokoryhmään, siellä se Figon häiriö varmasti odottaa!